North and South - Elizabeth Gaskell

Nimi: North and South

Kirjailija: Elizabeth Gaskell

Kustantaja: Penguin Books

Julkaisuvuosi: 1855

Sivuja: 571 englanninkielisessä pokkarissa

Luettavaksi: Omasta hyllystä

Tähdet: ★★★★★

Juonikuvaus: Happiness can come in the most unexpected forms... 
      Margaret's safe existence is turned upside down when she has to move to the grim northern town of Milton. Not only does she have her eyes opened by the poverty and hardship she encounters there, but she is thrown into confusion by stern factory owner John Thornton—whose treatment of his workers brings them into fierce opposition.

      As men and women, workers and masters come into violent conflict, it seems opposites can never meet. But do John and Margaret's power struggles hide deeper feelings? And, when it seems Margaret has lost everything, can she find the one thing she never expected?

Ajatukseni: Olen niin tajuttoman iloinen, että kuulin tästä tarinasta, miten lie se sitten tapahtuikaan. Olen iloinen, että päätin nähdä vaivaa BBC:n minisarjan käsiin saamisen suhteen ja tilasin sen amerikkalaisesta Barnes & Noblesta. Olen niin iloinen, että päätin hankkia vielä kirjankin ja lukea sen nyt kesän alla. North and South on nimittäin niin ihana.

Kun Mr Hale jättää pappisvirkansa omantunnon syistä joutuu 19-vuotias Margaret Hale heittämään hyvästit rakkaalle lapsuudenkodilleen Helstonessa ja muuttamaan vanhempiensa mukana pohjoiseen synkkään teollisuuskaupunkiin Miltoniin. Margaret yrittää nyt löytää jonkilaisen kodintunteen Miltonissa, jossa teollistumisen tuoma pölyisyys ja harmaus näkyvät ilmassa ja jossa ihmisten köyhyys ja huonot olot ovat niin selvät. Margaret joutuu vastakkain puuvillatehtaan omistajan, John Thorntonin, kanssa, joka Margaretille edustaa teollistumista ja epätasa-arvoisuutta johtajien ja työntekijöiden välillä. Kahdeksantoista kuukauden aikana Margaret kuitenkin oppii arvostamaan Miltonia ja sen ihmisiä aivan eri tavalla mitä ennen ja huomaa myös tunteidensa pehmenneen eräitä kohtaan.

Oi että tämä on kyllä niin ihana kirja. Alussa hieman takeltelin tekstin kanssa 1800-luvun englannin (kieliopin, sanaston, lauseiden kantaman nyanssin etc.) ollessa melkoisen erilaista verrattuna nykyenglantiin, johon olen niin kotoisasti tottunut. Siinä jonkun sata sivua luettuani aloin pikku hiljaa tottua tuohon kieleen ja aloin nauttia suunnattomasti siitä. Gaskell kirjoittaa niin ihanan havannoivasti tuon ajan teollisuusympäristöstä ja on luonut mitä hurmaavimmat hahmot.

Pidin Margaretista ja hänen kehityksestään paljon. Alussa hän pitää Helstonesta lähtöä ja Miltoniin joutumista kauheana asiana. Hän romantisoi etelää ja halveksuu pohjoista yrittämättä sen paremmin ymmärtää sen tehtaanomistajia tai ihmisiä. John Thornton, tuo Marlborough'n puuvillatehtaan omistaja edustaa Margaretille koko Miltonia: kylmää ja epätasa-arvoista teollisuutta, joka kaupunkikuvassa näkyy. Mutta viettäessään aikaa Miltonissa ja saadessaan ystäviä työläisten joukosta Margaret alkaa pikku hiljaa löytää omaa paikkaansa sekä arvostaa Miltonin ihmisiä – puhumattakaan John Thorntonista.

Mr Thornton puolestaan saattaa hieman ihastua Margaretiin tavattuaan tämän ensi kerran, mutta samalla pitää tätä hieman ylimielisenä ja liian kärkkäänä tuomitsemaan pohjoista, jota ei selvästi ymmärrä. Hän kuitenkin myös kunnioittaa Margaretin arvokkuutta ja suorasukaisuutta. Hänenkin terävät särmänsä pehmenevät teoksen aikana, etenkin kun alkaa tehdä lähempää tuttavuutta Nicholas Higginsin – työväenliitossa kovasti mukana olevan hahmon – kanssa.

North and Southissa eittämättä on samanlaisia piirteitä romanssin suhteen mitä Jane Austenin Ylpeydessä ja ennakkoluulossa, mutta kirjat ovat silti niin erilaisia etteivät nuo samankaltaisuudet vaivaa minua ollenkaan. Koen tämän teoksen omaavan laajamittaisemman näkökulman sen tarkastellessa 1800-luvun elinoloja, luokkayhteiskuntaa, sen murtumista ja vastakkainasettelua köyhien ja rikkaiden välillä sekä teollisen vallankumouksen olosuhteita, jossa sivussa tulee sitten se romanssi Margaretin ja Thorntonin välillä.

Uskallanpa melkein sanoa, että North and South on lähempänä sydäntäni mitä Ylpeys ja ennakkoluulo. Luin Austenin teoksen ennen kuin olin edes kuullut Gaskellista, mutta kun BBC:n North and Southista tuottaman minisarjan katsoin, hullaannuin siitä ihan totaalisesti. Siinä on jotain sellaista, joka kolahtaa minuun niin lujaa. Aivan ihana tarina sekä kirjana että sarjana.

Valitettavasti en enää voi DVD:ltä sarjaa katsoa, sillä jouduttani viime syksynä uusimaan läppärini en tajunnut tarkistaa levyaseman olemassaoloa tässä mallissa. Sittemmin DVD-laitteen erikseen hankittuani jouduin ikäväkseni huomaamaan ettei laite suostu pyörittämään North and Southin levyjä niissä ollen eri aluekoodi mitä EU:ssa tuotetuissa levyissä. Nyyh... :( Onneksi sarja nykyään sentään löytyy netistä niin saan edes sieltä jaksoja katsella.

Itse asiassa saatan pitää minisarjasta vielä enemmän mitä kirjasta. Minulle Richard Armitage on aina John Thornton, vaikka monet hänet Thorin Tammikilpenä näkevätkin.

On kyllä huutava vääryys ettei tätä teosta ole suomennettu...

Lukunäyte: 7, New Scenes and Faces, 81-82

Margaret opened the door and went in with the straight, fearless, dignified presence habitual to her. She felt no awkwardness; she had too much the habits of society for that. Here was a person come on business to her father; and, as he was one who had shown himself obliging, she was disposed to treat him with a full measure of civility. Mr Thornton was a good deal more surprised and disfomfted than she. Instead of a quiet, middle-aged clergyman, – a young lady came forward with frank dignity, - a young lady of a different type to most of those he was in the habit of seeing. Her dress was very plain: a close straw bonnet of the best material and shape, trimmed with white ribbon a dark silk gown, without any trimming or flounce; a large Indian shawl, which hung about her in long heavy folds, and which she wore as an empress wears her drapery. He did not understand who she was, as she caught the simple straight, unabashed look, which showed that his being there was of no concern to the beautiful counterance, and called up no flush of surprise to the pale ivory of the complexion. He had heard that Mr Hale had a daughter, but he had imagined that she was a little girl.

      ”Mr Thornon, I believe!” said Margaret, after a half-instant's pause, during which his unready words would not come. ”Will you sit down. My father brought me to the door, not a minute ago, but unfortunately he was not told that you were here, and he had gone away on some business. But he will come back almost directly. I am sorry you have had the trouble of calling twice.”

      Mr Thornton was in habits of authority himself, but she seemed to assume some kind of rule over him at once. He had been getting impatient at the loss of his time on a market-day, the moment before she appeared, yet now he calmly took a seat at her bidding.