Blackfin Sky - Kat Ellis

Nimi: Blackfin Sky

Kirjailija: Kat Ellis

Kustantaja: RP Teens

Julkaisuvuosi: 2014

Sivuja: 300 englanninkielisessä pokkarissa

Luettavaksi: Omasta hyllystä

Tähdet: ★★★★☆

Juonikuvaus: A mysterious town, a tangle of secrets, and one girl who could unravel it all.

      Skylar Rousseau is no stranger to the strange. After all, she lives in the town of Blackfin, where the weathervane will follow your movement instead of the wind.

      Even so, being told that she has been believed to be dead for three months when she has experienced life as usual is... odd. And strange dreams leading her to a dusty circus in the middle of the dark, foreboding woods only make the situation more curious. Yet Sky will need to unravel both the present and the past solve the mystery of her own existence.

Ajatukseni: Blackfin Sky oli hetken mielijohteen ostos, jonka otin lomalukemiseksi. Mitä voin sanoa? Mysteeriset kannet viehättävät minua. Mutta sirkus viehättää minua vieläkin enemmän. 'Sirkus' on uusi lempisanani.

Skylar Rousseau ilmestyy eräänä aamuna Blackfinin lukioon ja kaikki tuijottavat häntä kuin aaveen nähneenä. Heille Sky onkin aave: kolme kuukautta sitten hänen eloton ruumiinsa löydettiin vedestä hänen kuudentenatoista syntymäpäivänään. Sky kuitenkin väittää olleensa nuo kolme kuukautta elossa ihan normaalisti. Kaikki muuttuu oudommaksi, kun Sky huomaa tuntevansa vetoa Blackfinin pahamaineisen metsän keskellä sijaitsevaan poroksi palaneeseen sirkukseen. Samalla joku, tai jokin, ilmiselvästi varjostaa häntä eikä Skylle jää pian muuta vaihtoehtoa kuin alkaa tonkia syvältä sekä sirkuksen että hänen oman perheensä menneisyyttä.

Aluksi en ollut fani. En klikannut kirjoituksen eikä tarinankerronnan kanssa, Sky tuntui liian etäiseltä ja juoni tuntunut ilmoittelevan itsestään kuin vasta puolen välin tienoilla. Myönnän, että henkilökohtaiset ennakko-odotukseni olivat suunnilleen nollissa, mutta Goodreadsin huikean korkea pisteytys latasi minuun kuitenkin toivoa. Olin siis hieman turhautunut, kun kirja tuntui niin vieraalta enkä meinannut saada siitä mitään irti.

Joten leimatkaapa otsaani nyt todellisesti yllättynyt, kun kerron kirjan sulkiessani olleeni vaikuttunut ja jopa hullaantunut. Blackfin Sky oli tunnelmaltaan ja tapahtumaympäristöltään todella kiehtova, ja sitten kun kirja tosiaan kiskaisi minut mennessään, en millään voinut laskea sitä käsistäni.

Sirkus... voi sirkus. Sirkuksessa on jotain niin voimakasta lumovoimaa, joka vaikuttaa minuun suunnattomasti. Cirque du Soleilin päätyttyä (voi taivas, ihmiset, ette voi kuvitellakaan...) tilasin sillä samalla sekunnilla Lisa Mantchevin Théâtre Illuminata -trilogian. Quidam oli upea ja nyt etsin kuumeisesti sen kirjavastinetta... Ristiretkeni saattaa olla epätoivoinen, mutta aina saa yrittää.

Blackfin Sky muuttui aivan erityisen karmivaksi, kun neljä poikaa yrittävät haudata päähenkilömme elävältä. Homma noiden veljesten kanssa menee tuostakin vielä hullummaksi, mutta en halua paljastaa miten. Noiden sekoboltsiveljesten lisäksi palaneen sirkuksen rauniot ja sitä ympäröivä metsä lisäävät karmivuusastetta usealla pykälällä. Tunnelmaltaan tämä kirja oli todellista herkkua.

Ensimmäisen puolikkaan ajan en oikein saanut minkäänlaista näppituntumaa kirja juonesta. Mysteeri tuntui irralliselta enkä oikein osannut yhdistää sen elementtejä keskenään mitenkään järkevästi. Kokonaisuuden löytäminen ja näkeminen vei hieman aikaa, mutta lopussa kaikessa oli järkeä.

Tämä kirja on aika lyhyt, mutta koen, että Ellis sai kerrottua kokonaisen tarinan lyhyesti ja ytimekkäästi. Niin yksinkertaisella kirjoituksella ja tarinankerronnalla saadaan (välillä) ihmeitä aikaan. Kaikkien kirjojen kohdalla en voi antaa tällaisista ratkaisuista aplodeja, mutta tämän kirjan kanssa se toimi erittäin hyvin.

Blackfin Skyta suosittelen kaikille. Tämä oli oikein mielenkiintoinen tarina uniikilla mysteerillä ja todella kiehtovalla tapahtumaympäristöllä. Nyt mitä enemmän mietin, niin en ole aikaisemmin lukenut mitään tällaista. Loistavaa työtä, Ellis!

Lukunäyte: Chapter 4, sivu 39

There was not one speck of light to show where she was, but she could feel she was in an enclosed space. Sky lay still for a moment, waiting for her brain to catch up with her surroundings. Was she in bed, or not?

      With one hand, Sky tried to reach for the switch on the electrical cord of her bedside lamp, but her fingers knocked up against something hard and smooth. Then her elbow met the the same resistance as she tried to reposition herself to feel what it was.

      Weird dreams.

      Her breath bounced back at her, and further exploration showed that there was another barrier only inches in front of her face.

      It's like I'm in some kind of crate or something. Or...

      Realization hit her at the same moment her forehead banged against the underside of the coffin lid.

      Sky stuggled to get her arms free, feeling the cramped enclosure pressing in on her even more noe that she knew where she was.

      Not enough space. Can't breathe!