World After - Susan Ee

Nimi: World After

Trilogia/sarja: Penryn & the End of Days, #2

Kirjailija: Susan Ee 
Kustantaja: Skyscape

Julkaisuvuosi: 2013

Sivuja: 314 englanninkielisessä pokkarissa

Luettavaksi: Omasta hyllystä

Tähdet: ★★★★★

Juonikuvaus: In this sequel to the bestselling fantasy thriller, Angelfall, the survivors of the angel apocalypse begin to scrape back together what's left of the modern world. When a group of people capture Penryn's sister Paige, thinking she's a monster, the situation ends in massacre.

      Paige disappears. Humans are terrified. Mom is heartbroken.

      Penryn drives through the streets of San Fransico looking for Paige. Why are the streets so empty? Where is everybody? Her search leads her into the heart of the agels' secret plans, where she catches a glimpse of their motivations, and learns the horrifying extent to which the angels are willing to go.

      Meanwhile, Raffe hunts for his wings. Without them, he can't rejoin the angels, can't take his rightful place as one of their leaders. When faced with recapturing his wings or helping penryn survive, which will he choose.

Ajatukseni: Juuri tällaisten kirjojen takia rakastan lukemista yli kaiken. Se tunne, kun lukee jotain niin mahtavaa kirjaa, ettei melkein pysty hengittämään, on paras tunne ikinä. Angelfallin ja World Afterin vuoksi olen valmis rämpimään läpi helvetin tulen ja lukemaan kymmenen umpisurkeaa kirjaa, koska nämä kaksi antoivat minulle kaiken, mitä ikinä voisin vain kirjalta toivoa. Kaiken, hyvät ihmiset, ja minä olen vaativa lukija. Kiinnitän niin herkästi huomiota yksityiskohtiin ja epäkohtiin tarinassa, että minulla on lähes tulkoon aina jotain valitettavaa tai huomautettavaa. Mutta nämä kaksi antoivat minulle ihan kaiken. Sieluni laulaa hoosiannaa.

World After jatkaa heti siitä, mihin Angelfall jäi. Penryn alkaa toipua halvauksesta, jonka yksi enkelten ihmiskokeiden aikaansaama skorpionimutanttihirviö sai aikaan. Penryn on onnistunut löytämään pikkusiskonsa Paigen, mutta tälle on tehty jotain niin hirveää, että jopa Penryn väistää hänen katsettaan ja ajattelee sanaa hirviö. Penryn, Paige ja heidän skitsofreninen, hullu äitinsä ovat ihmisvastarintalaisten joukossa. Vastarinta onnistui tuhoamaan enkelten tukikohdan San Franciscossa ja nyt enkeleillä on kova työ järjestäytyä uudestaan. Enkeleillä on suuri poliittinen myrsky keskuudessaan, kun arkkienkeli Uriel yrittää todella likaisin keinoin saada itselleen Jumalan sanansaattajan tittelin, jolla voi hallita kaikkia enkeleitä. Hänen juonitteluaan vaikeuttaa kuitenkin Raffe, joka tekee kaikkensa saadakseen takaisin siipensä, jotka ovat nyt ommeltuina arkkidemoni Belielin selässä.

Kun Paige katoaa vastarintalaisten joukosta jätettyään jälkeensä verisiä, raadeltuja ruumiita, Penryn lähtee jäljittämään pikkusiskoaan äitinsä ja yhden San Franciscon tuhosta Penrynin ansiosta selviytyneen ihmisnaisen, Claran kanssa. Heidän tiensä johtaa entiseen huippuvankilaan Alcatraziin, jossa enkelit tekevät kammottavia ihmiskokeita ja mutaatioita. Penrynille alkaa hiljalleen selvitä, mikä enkelten motiivi on, miksi he kaappaavat ihmisiä ja miksi he tekevät mitä tekevät. Penrynille selviää myös, että hänen pahoin kärsinyt pikkusiskonsa on hyvin tärkeä kaiken tuon maailmanlopun meiningin keskellä. Kun Penrynin ja Raffen polut taas kohtaavat, he ymmärtävät, että meneillään on jotain niin suurta, etteivät he kykene selviytymään kaikesta yksin.

Susan Ee on fantastinen kirjailija. Hänen kerrontansa on loistavaa, elävää ja nopeatempoista. Tarina on toimintaa täynnä, koko ajan tapahtuu jotakin ja juoni etenee tasaisesti ja jännittävällä voimalla eteenpäin. Oli äärimmäisen mielenkiintoista saada lisää infoa enkelten puuhista ja siitä, mitä he oikein tekevät ja miksi. Enkelit ovat kieroja kuin korkkiruuvit. Aivan kuten he ovatkin kristillisessä mytologiassa. Mitään lempeitä halinalleja he eivät ole, vaan sotilaita, joilla on tiukka hierarkia ja selkeä nokkimisjärjestys.

Penryn on kuin yötaivaan kirkas tähti ja tuulahdus virkistävää ilmaa kaikkien niiden selkärangattomian sukkien ja Mary Sueiden joukossa, mitä YA -kirjallisuudessa liian usein joutuu lukemaan. Penryn osaa pitää puolensa, hän on hauska ja sarkastinen, älykäs, vahva ja hurmaava päähenkilö. Hänellä on ollut vaikea elämä eikä maailmanloppu ole tehnyt siitä yhtään sen helpompaa. Minä niin pidän hänen tavastaan ajatella, tehdä päätöksiä ja toimia tilanteen tullen, koska Penrynillä on prioriteetit kohdillaan ja hän on aina tietoinen ympäristöstään ja valmiina toimimaan. Penrynistä on todella helppo pitää ja häntä kohtaan ei voi olla tuntematta sympatiaa kaiken sen jälkeen, mitä hän on kokenut.

Paige ja heidän äitinsä ovat todella mielenkiintoisia hahmoja. Olen erittäin kiinnostunut näkemään, mihin suuntaan Paigen tarinaa lähdetään kuljettamaan. Hänellä on yllättävä merkitys tuossa enkelten maailmaan heittämässä apokalypsissä. Ja sitten on äiti. Sanoisinko, että siinä on muuten aivan pirun karmiva hahmo. Todella karmiva, mutta niin mahtava! Äidin hahmossa on kiinnostavaa se, että vaikka hän onkin periaatteessa umpihullu, hänen teoissaan ja sanoissaan on järkeä tuossa maailmassa, jossa he nykyään yrittävät selviytyä.

Minä luen mieluummin viiden kirjan aikana hitaasti kehittyvää, uskottavaa ja vahvaa romanssia kuin jotain jossain sadassa sivussa roihahtanutta ”ikuista rakkautta”, joka ei sittenkään perustu mihinkään muuhun kuin pinnallisiin seikkoihin, kuten ulkonäköön ja jätkän vatsalihaksiin. Penrynin ja Raffen välillä on aitoa henkilökemiaa ja heidän romanssinsa kehittyy hitaasti, mutta varmasti. Minä todella uskon heidän väliseen yhteyteen, koska se aidosti perustuu heidän vahvuuksiinsa, luottamukseen ja siihen, että he ovat kokeneet niin paljon yhdessä, toisin kuin monissa muissa YA -kirjoissa se päähenkilöparin välinen ”yhteys” on liian usein pelkkää pinnallisuutta ja eikä mihinkään perustuvaa.

Vaikka Penrynin ja Raffen polut kohtaavatkin vasta viimeisellä kolmanneksella, koko muu kaksi kolmasosaa on niin täynnä toimintaa ja tapahtumia, että tuntui luonnolliselta lukea ensin Penrynin henkilökohtaista selviytymistä ennen kuin he yhdistävät jälleen voimansa. Ja sitten kun he kohtaavat... Luin viimeiset sata sivua eilen illalla kolme kertaa peräkkäin, koska ne sivut kultasivat tämän kirjan täydellisesti. Raffe on mahtava hahmo, joka on vain kahdessa kirjassa kehittynyt jo niin paljon, mutta hänellä on edessään vielä todella kivikkoinen tie. Olen valmis lukemaan Penrynin ja Raffen välillä kehittyvää hidasta, niin voimakasta romanssia sen viisi kirjaa, koska minä luotan Susan Eehen ja olen varma, etten tule pettymään siihen.

World After oli pelottava kertomus apokalypsistä, ihmiskokeista, mutaatioista, valtapolitiikasta ja vahvasta päähenkilöparista. Tämän kirjan sävy on tummanpuhuva ja ahdistava, tapahtumat aidosti pelottavia ja hyytäviä, ja hahmot todella hyvin rakennettuja ja persoonallisia. Susan Ee on perillä enkelimytologiasta ja kirjoittaa tarinaansa sen mukaisesti; nefilit ja enkelit kuvataan sellaisina, mitä ne mytologiassa todella ovat, ja siitä olen todella mielissäni. Missään vaiheessa tarina ei jää junnaamaan paikoilleen, vaan koko ajan pysytään liikkeessä. Vaikka tämän kirjan sävy on ensimmäistä osaa tummempi, huumoriakin tästä löytyy ja sellaisia hetkellisiä pilkahduksia toivosta. Useiden hahmojen välillä on rakkautta, vaikka niiden yli huokuukin hyvin voimakkaita negatiivisia tunteita.

World After todella antoi minulle kaiken, mitä voisin kirjalta toivoa. Sain loistavia hahmoja, mielenkiintoisen juonen, jännittäviä tapahtumia, politiikkaa, hitaasti kehittyvää, uskottavaa romantiikkaa... Sain ihan kaiken. Olen niin onnellinen tästä kirjasta, mutta samalla niin surullinen, koska minulla ei ole hajuakaan siitä, koska kolmas osa ilmestyy. Siitä ei ole tiedossa edes nimeä saatika sitten ilmestymispäivää. En voi muuta kuin epäillä, että siihen menee kauan.

Eli minun täytyy vain lukea näitä kahta osaa uudestaan ja uudestaan odotellen samalla kolmatta osaa, koska rakastan tätä tarinaa niin paljon. Penryn & the End of Days on jo nyt yksi lempisarjoistani ikinä. Suosittelen lämpimästi lukemaan nämä kirjat.

Lukunäyte: Chapter 57, sivut 239-240

My dress is also a problem. It's full lenght and shapely. It looks great but doesn't exactly give me enough room to kick. My legs are the strongest part of my body and I'm not about to hobble myself in a fight for the sake of modesty. I slit my knife through a seam, ripping the skirt all the way to my thigh.

      I angle the knife so it'll slip between his ribs when I stab.

      The throat is a better target but I'm too short to go for that with this beast. At least not on the first thrust. The second move, after he's taken a hit, is another story.

      The angel almost smiles at my knife as if that just adds more fun. He raises an eyebrow when he sees that I'm holding it like I know how to use it. But his sword stays untouched in its scabbard as if this massacre and brawl don't merit the use of his sword.

      His eyes are focused on my knife and face. Easy to do since my hands are up near my face in a fighter stance.

      But my heel is still on my back foot, several inches higher than my front foot. No way can I have decent footwork limping around like this. So I do the only thing I can do.

      I kick him in the face point blank with my heel.

      He wasn't expecting that.

      The angel flies back of the stage.

      ”It really is you,” says Raffe.

      He's staring at me, stunned. His fist is mid-air but paused in the middle of pummeling the hell out of Beliel who is bloody and staggering.

      He starts a slow smile that melts my bones.

Penryn & the End of Days –sarja

Angelfall (2011)

World After (2013)

End of Days (2015)