torstai 30. tammikuuta 2014

The Testing - Joelle Charbonneau

Nimi: The Testing
Trilogia/sarja: The Testing, #1
Kirjailija: Joelle Charbonneau
Kustantaja: Templar
Julkaisuvuosi: 2013
Sivuja: 382 englanninkielisessä pokkarissa
Luettavaksi: Kirjastosta
Tähdet: ★☆☆☆☆

Juonikuvaus: Do you possess a winning combination of theoretical knowledge, practical skills and raw intelligence?
      Do you have what it takes to lead others?
      Are you willing to crush those who stand in your way?
      Every year, the United Commonwealth invites top graduates from each colony to participate in The Testing. Successful candidates will go on to the University and help the government rebuild our war-stricken world.
      This process is not optional.
      Disclaimer: The United Commonwealth is not responsible for candidates' psychological or physical health during The Testing.

Ajatukseni: Olen lukenut The Testingin aikaisemminkin – tasan niin monta kertaa kuin olen lukenut Nälkäpelin. Tämä kirja on lähes tulkoon pelkkä kopio tuosta dystopiatähdestä ainoastaan muutamalla erilaisella juonikikkailulla ja yksityiskohdalla. The Testing ei saanut minussa minkäänlaista muuta reaktiota aikaan kuin pelkkää huokailua ja pään pudistelua.

Tarina kertoo 16-vuotiaasta Cia Valesta, joka on niin superlahjakas ja älykäs, että valmistuu high schoolista vuotta nuorempana kuin muut. Eletään niin laiskan perinteisessä dystopisessa maailmassa, jossa hirmuisen ilkeä hallitus järjestää vuosittain Testin, johon valitaan osallistumaan lahjakkaita nuoria jokaiselta asuinalueelta ympäri maata. Nuoret heitetään Testiin vasten tahtoaan, vaikka väitetään, että osallistuminen on suuri kunnia. Nämä valitut joutuvat suorittamaan aluksi sarjan erilaisia nippelitietoon ja näpräämiseen ja virkkaamiseen perustuvia kokeita, jonka jälkeen heidät lempataan luontoon selviytymään ja tappamaan toisiaan. Mikäli he selviytyvät tuosta tilanteesta ja selviävät hengissä maaliin, he pääsevät Yliopistoon isolla alkukirjaimella ja heistä tulee tulevaisuudessa United Commonwealthiksi kutsutun maan tulevia valtaapitäviä ja päättäjiä.

Kirjasto onnistui yllättämään minut täysin. En ollut koskaan kuullutkaan tästä kirjasta ennen kuin bongasin tämän kirjastosta. Minä luulin, että olin melkoisen hyvin perillä dystopian antimista YA-kirjallisuuden saralla, mutta olinkin täydellisesti missanut tämän kirjan olemassaolon. Toisaalta näin jälkeenpäin minusta tuntuu, etten kyllä nyt sitten olisi menettänyt mitään, vaikka olisinkin tämän lukematta jättänyt. The Testing oli todella tylsä ja ihan oikeasti pelkkä laiska kopio Nälkäpelistä.

Ongelmani tämän kirjan kanssa alkoivat melkoisen nopeasti. Cia oli päähenkilönä niin täydellinen ja hän oli niin fiksu ja kaunis ja hän onnistui kaikessa mitä teki ja hän teki aina kaikki oikeat ratkaisut eikä erehtynyt tai tehnyt virheitä ja hän oli niin tietoinen ympärillään tapahtuvista asioista ja hän ymmärsi heti, mitä oli tekeillä ja hän sai yrittämättä komean pojan huomion itselleen ja hän oli sellainen multitalentti, että osasi kyllä hoitaa kuntoon kaiken ja hän huomasi heti, että kaikkia Testiin osallistujia tarkkailtiin kameroin ja salakuuntelulaittein ja hän oli niin spesiaali, että hän sai kapinoivilta Testin järjestäjiltä huomiota. Eli juuri sellainen hahmo, mikä ärsyttää minua. Hahmo ei vaikuta alkuunkaan inhimilliseltä tai ihmismäisen vialliselta tai lähimaillekaan samaistuttavalta. Kirjailija teroitti hahmosta aivan liian ylitäydellisen ja kaikessa onnistuvan ja niin saamarin erityisen. En osaa pitää tuollaisista päähenkilöistä.

Yhdelläkään hahmolla ei ollut mitään sellaista, mikä olisi muistuttanut edes etäisesti persoonallisuutta tai luonnetta. Kaikki olivat vain pahvinukkeja ja nimiä paperilla. Cia on kotoisin Five Lakes Colony -nimisestä pikkuruisesta asuinalueesta, jossa kaikki ilmeisesti tuntevat kaikki, joten luulisi, että Cian ja kolmen muun alueen valitun Testiin osallistuvan hahmon taustoja ja välejä olisi kuvattu enemmän, mutta ei. He olivat kuulemma olleet aina ystäviä keskenään, mutta silti he käyttäytyivät kuin vieraat toisiaan kohtaan. Emme saa tietää heistä mitään muuta kuin heidän nimensä. Cian ihastusta Tomasia kuvataan sanalla 'handsome', mutta mitään muuta ei hänen paperinohuesta hahmostaan saa irti. Yksikään hahmo ei jäänyt mieleeni millään erityisellä tavalla.

Itse Testi oli todella typerä. Kokeet olivat tyyliltään Lajittele seuraavat kasvit syömäkelpoisiin ja myrkyllisiin ja Ratkaise seuraava matemaattinen arvoitus. Mitä tekemistä tällaisilla on jonkun maan johtajuuden kanssa? Viranomaisten tapa hoitaa tuo tulevaisuuden toivojen valinta oli täysin epälooginen. Miksi heittää nuoret keskelle erämaata, kun sillä ei todella ole mitään tekemistä poliittisten päätöksien tekemisen ja maan johtamisen kanssa? Minä en nähnyt mitään yhteyttä Testin ja maan hallitsemisen välillä. Tai sitten tämä kirja vain ylitti minun käsityskykyni ja olikin piilonero. Tiedä häntä.

Tämä kirja oli niin samanlainen kuin Nälkäpeli. Ruodinpas nyt läpi juonellisesti näiden kahden samankaltaisuutta:
  • Cia ja kumppanit valitaan vasten tahtoaan Testiin, johon osallistumisesta ei voi kieltäytyä.
  • Testin väitetään olevan hieno ja mahtava asia ja todellinen mahdollisuus näyttää omaa osaamistaan ja osa kiljuvat riemusta, kun heidät valitaan.
  • Ciaa ja kumppaneita tarkkaillaan jatkuvasti kameroin ja salakuuntelulaittein.
  • Mukana on poika, Tomas, joka on ollut jo pitkään rakastunut Ciaan ja haluaa tehdä kaikkensa suojellakseen tätä.
  • Osallistujat joutuvat tilanteisiin/kokeisiin, joissa testataan ja arvioidaan heidän kykyjään ja taitojaan.
  • Testin neljännessä osiossa nuoret nakataan keskelle luontoa, jossa heidän on tarkoitus selvitä omin avuin ja monet alkavat tappaa toisiaan parantaakseen omia mahdollisuuksiaan läpäistä Testi.
  • Cia ja Tomas alkavat tehdä yhteistyötä parantaakseen mahdollisuuksiaan läpäistä Testi.
  • Mukana on todella ilkeä pahispoika, joka ottaa Cian silmätikukseen ja tekee kaikkensa läpäistäkseen Testin.
  • Tomas loukkaantuu ja Cia joutuu tekemään kovasti töitä pitääkseen tämän hengissä.
  • He jakavat herkän suudelman aivan kuten Katniss ja Peeta luolakohtauksessa.
  • Lopulta pääasiassa Cian ponnistelujen ansiosta he onnistuvat läpäisemään Testin.

Jos haluan lukea Nälkäpelin niin minä luen sen. En halua lukea mitään surkeita kopioita siitä. Tämä kirja oli sitä paitsi niin paatoksellisen tylsä, ettei ole ihmekään että minulla kesti yli viikko lukea tämä läpi. Missään vaiheessa en kokenut minkäänlaista jännitystä tai intensiivisyyttä eikä tässä ollut mitään oikeaa loppuhuipentumaa.

The Testing oli todella ennalta-arvattava enkä välittäisi tippaakaan, vaikken koskaan jatko-osaa tästä lukisi. Tämä kirja oli täysin yhtä tyhjän kanssa. Jos olet lukenut Nälkäpelin niin olet lukenut tämänkin. Eikä ole epäilystäkään siitä, kumpi näistä on parempi.

Voisimme siis luottamuksellisesti todeta, ettei The Testing ollut minulle se yötaivaan kirkkain tähti.

Lukunäyte: Chapter 2, sivut 33-34
Bright sunshine greets us as the door swings open. I am the last of the four to take a dark brown bag with the red and purple United Commonwealth logo on the front from Magistrate Owens. As I sling the thick strap over my shoulder, I realise the dinner party which my mother has painstakingly planned will have to be cut short. Otherwise I will not have enough time to pack and prepare for whatever tomorrow brings.
      Zandri is already gone when I step outside, but Tomas and Malachi are waiting. For a moment the three of us stare at one another, uncertain what to say. I'm not surprised when Tomas is the first to find his voice. With one of his wide, heart-stopping smiles, he looks into my eyes and says, ”I guess we should go home. Tomorrow's going to be a big day.”
      And I know he's right. It's time to go home ad tell my family that tomorrow I will leave the house in the morning and I won't return.

The Testing –trilogia
    0.5 The Testing Guide (2013)
The Testing (2013)
Independent Study (2014)
Graduation Day (2014)

6 kommenttia:

  1. Kuulostaapa todellakin kuin Nälkäpelin kopiolta. Sanojesin mukaan jopa erittäin räikeältä kopiolta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todella räikeä kopio tämä oli. Ehkä kaikkein paljain ripoff Nälkäpelistä, mitä olen koskaan lukenut. En tykännyt yhtään tästä kirjasta.

      Poista
  2. Kylläpä vaikuttaa Nälkäpelin kopiolta ärsyttävänkin paljon :o Kansikin (melko samanlainen kuin Nälkäpelin ja Outolinnun) herättää jo epäilyksen, että ovatko he edes yrittäneet tehdä siitä erilaista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä mietin ihan samaa! Juuri noita Divergentinkin piirteitä tästä löytyi niin paljon, mutta Nälkäpelin kopiointi paistoi niin kirkkaana. Pakko oli kyllä ihmetellä, että mitä kirjailija oli miettinyt kirjoittaessaan tätä.

      Poista
  3. Melkein itkettää kun joku kopioi Nälkäpeliä näin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, turhautti todella paljon tämän lukeminen :D

      Poista

Jaa mietteesi!