Alienated - Melissa Landers

Nimi: Alienated

Trilogia/sarja: Alienated, #1

Kirjailija: Melissa Landers

Kustantaja: Hyperion

Julkaisuvuosi: 2014

Sivuja: 344 englanninkielisessä kovakantisessa

Luettavaksi: Omasta hyllystä

Tähdet: ★★★★☆

Juonikuvaus: Two years ago, the aliens made contact. Now Cara Sweeney is going to be sharing a bathroom with one of them.

      Handpicked to host the first-ever L’eihr exchange student, Cara thinks her future is set. Not only does she get a free ride to her dream college, she’ll have inside information about the mysterious L’eihrs that every journalist would kill for. Cara’s blog following is about to skyrocket.

      Still, Cara isn’t sure what to think when she meets Aelyx. Humans and L’eihrs have nearly identical DNA, but cold, infuriatingly brilliant Aelyx couldn’t seem more alien. She’s certain about one thing, though: no human boy is this good-looking.

      But when Cara's classmates get swept up by anti-L'eihr paranoia, Midtown High School suddenly isn't safe anymore. Threatening notes appear in Cara's locker, and a police officer has to escort her and Aelyx to class.

      Cara finds support in the last person she expected. She realizes that Aelyx isn’t just her only friend; she's fallen hard for him. But Aelyx has been hiding the truth about the purpose of his exchange, and its potentially deadly consequences. Soon Cara will be in for the fight of her life—not just for herself and the boy she loves, but for the future of her planet. 

Ajatukseni: Tällä kirjalla on yksi suloisimmista kansista ikinä. Ja aivan mahtava värimaailma. Tunnustan rehellisesti, että tuomitsen kirjoja kansien perusteella ja tunnustan myös, että tämän kirjan hankin puhtaasti ja häpeilemättä juuri tuon kannen perusteella. En kadu pahettani, sillä se johtaa (ainakin joskus) yllättävän hyvien kirjojen pariin :D

Kaksi vuotta sitten alienirotu L'eihr otti yhteyttä maahan ja nyt aiotaan toteuttaa ensimmäinen askel kohti rotujen yhteen sitomista: vaihto-oppilasohjelma. Cara Sweeney valitaan hostaamaan alienia nimeltä Aelyx eikä Cara ole aivan mielissään asiasta. Pian hän kuitenkin huomaa alkavansa muodostaa tunnesidettä Aelyxin kanssa, mutta tällä on omat suunnitelmat siitä, miten tuo vaihtovuosi menee. Kaikki eivät halua mitään ystävyyssuhteita alieneiden kanssa ja osa epäilee heidän suunnittelevan jotain todella pahaa ihmisten varalle. Cara saa toinen toistaan pahempia uhkauksia ja pian ne muuttuvat hyvin vaarallisiksi. 

Alienated oli todella nopea ja helppolukuinen kirja. Sain juuri sen, mitä tältä odotin: hauskoja hahmoja, hupaisaa huumoria, kaiken kaikkiaan hyvin kirjoitetun alieniromanssin. Ei mitään tajunnanräjäyttävää tai taivaalta kuuta noutavaa maailmankaikkeuden tasapainoa järisyttävää tarinankerrontaa, vaan kevyttä draamaa, jonka parissa viihtyy hyvin ja josta jää hyvä mieli.

Cara Sweeney oli piristävä päähenkilö, jonka touhuja seurasi mielellään. Hän on koulunsa huippuoppilas ja alienit valitsevat hänet hostaamaan yhtä omistaan. Cara näkee pian mahdollisuuden tuossa epämukavassa järjestelyssä, sillä se mahdollistaa hänelle stipendin haluamaansa yliopistoon. Kuinka hän siis voisikaan vastustaa tuota mahdollisuutta? Hänen sisällään asuva kunnianhimoinen ja kilpailuhenkinen priimus ei voi ohittaa mitään noin hienoa.

Cara joutuu kuitenkin kärsimään paljon tarinan aikana. Oli epämukavaa lukea, kuinka Caran ystävät yksi kerrallaan lemppasivat hänet epäluottamuslauseena hänen hostaamaansa alienia ja siinä sivussa Caraa kohtaan. Puhisin itsekseni lukiessani sitä, koska nyt kamoon oikeasti, ei tosiystävät tuollaista tee. Missä on hei luottamus? Missä on uskollisuus?

Olen kai vähän nirso noiden jätkähahmojen suhteen kirjoissa. Voin jakaa heidät yleensä kolmeen kategoriaan:

Ensimmäisenä on ne täysin turhakkeet pällistelijät, jotka ovat niin paperinohuita että tuuli puhaltaa heidät tiehensä. Heillä ei ole mitään muuta asemaa tarinassa kuin näyttää hyvältä ja kuiskia kliseisiä iskurepliikkejä päähenkilön korvaan. Tähän kategoriaan lankeavat surullisen useat jätkähahmot. 

Toisena on ne suhteellisen hyvin kehitetyt hahmot, joissa on nähnyt jonkin verran yritystä, mutta jäävät silti melko etäisiksi. Tämä on parannusta edelliseen kategoriaan ja aika paljon näitä hahmoja löytyy. 

Sitten on se kruununjalokivikategoria eli hahmot, jotka jäävät mieleen pitkäksi aikaa – positiivisella tavalla. Näitä tulee vastaan harvemmin. Connor Lassiter on ehkä suosikkini näistä helmistä.

Aelyx kuuluu toiseen kategoriaan. Hän oli ihan jees, mutta ei mitään über erikoinen. Sain kyllä revittyä huumoria hänen kiusallisesta suhtautumisestaan ihmisiin ja erityisesti Caraan heidän rotujensa välisten kulttuurierojen vuoksi. Oli hupaisaa seurata Aelyxin angstia hänen joutuessaan viettämään vuotensa ihmisten joukossa, erityisesti kun hän itsekään ei usko liittoutuman olevan millään tavalla kannattavaa. Pidin myös romanssista, joka Aelyxin ja Caran välille kehittyi, sillä se tuntui luonnolliselta eikä liian nopealta.

En ole vieläkään löytänyt sitä täydellistä alienikirjaa. Rick Yanceyn The 5th Wave on hyvin lähellä sitä täydellisyyttä, mutta se maailmankuulu se jokin jäi tarinasta vielä puuttumaan. Minulla on mielessä yksi alienikirja, joka saattaisi olla juuri sitä, mitä kaipaan ja aion varmaankin kohta siihen tarttua. Toiveeni ovat korkealla sen kirjan suhteen. 

Alienated oli oikein viihdyttävä alienidraama, jota suosittelen mielihyvin kaikille pehmoisesta ja pirteästä romanssista tykkääville. Mitään The 5th Waven kaltaista tämä kirja ei ole, joten sellaista odottaen tätä ei kannata lukea.

Jatko-osa, Invaded, ilmestyy vuoden 2015 alkupuolella ja sen aion lukea, koska tämä kirja päättyi niin mielenkiintoisella tavalla. 

Lukunäyte: Chapter Three, sivu 39

Finally, he [Aelyx] turned to Cara. She offered her hand, and he took it in both of his. While his grasp was warm and strong, there was an eerie vacancy in his gaze, almost robotic. She hadn't noticed it before, and the last line of HALO's pamphlet suddenly rang in her earn: He may look human, but he is not. Some long-buried, primal instinct screamed, Danger! but she tightened her grip and resisted the urge to pull her hand free.

      ”Cah-ra,” he began. His voice was alluring, but his eyes were dead. ”Your name is the Irish word for friend. I hope you and I will be great friends.” it sounded rehearsed and completely insincere, almost backhanded in its delivery.

      Her palms were sweaty – there was nothing she could do about that – but she was determined not to let her voice shake. Flasing her most diplomatic smile, she replied, ”Your name means 'son of Elyx,' which doesn't give me much to work with, but it's nice to meet you.” At his startled response, she added, ”Looks like we both did our homework.”

      He released her hand, stepped back, and didn't make eye contact for the rest of the night. It was going to be a long plane ride home the next day. And a very long year.

Alienated –sarja

Alienated (2014)

    1.5 Until Midnight (2014)

Invaded (2015)