Gone - Michael Grant

Nimi: Gone

Trilogia/sarja: Gone, #1

Kirjailija: Michael Grant

Kustantaja: Katherine Tegen Books

Julkaisuvuosi: 2008

Sivuja: 392 englanninkielisessä e-kirjassa

Luettavaksi: Omasta hyllystä

Tähdet: ★★★☆☆

Juonikuvaus: In the blink of an eye. Everyone disappears. GONE.

      Except for the young. Teens. Middle schoolers. Toddlers. But not one single adult. No teachers, no cops, no doctors, no parents. Just as suddenly, there are no phones, no internet, no television. No way to get help. And no way to figure out what's happened.

      Hunger threatens. Bullies rule. A sinister creature lurks. Animals are mutating. And the teens themselves are changing, developing new talents—unimaginable, dangerous, deadly powers—that grow stronger by the day.

      It's a terrifying new world. Sides are being chosen, a fight is shaping up. Townies against rich kids. Bullies against the weak. Powerful against powerless. And time is running out: On your birthday, you disappear just like everyone else...

Ajatukseni: Gone on ensimmäinen koskaan lukemani e-kirja ja olen jopa yllättynyt, kuinka positiiviseksi lukukokemukseni osoittautui. Lukulaitetta minulla ei ole vaan kännykällä luin, mutta nyt enemmän kuin koskaan harkitsen todella vakavasti e-readerin hankkimista. Suosituksia hyvistä laitteista? Kindle kuumottelisi.

Gone alkaa siitä, kun 14-vuotias Sam Temple tuijottaa opettajaansa yhdellä hetkellä ja seuraavalla opettaja katoaakin. Samoin katoavat kaikki viidestätoista ikävuodesta ylöspäin ja kaupungin ympärille muodostuu muuri, jota ei voi läpäistä. Yhtäkkiä Kalifornian Berdido Beachin kaupungissa on jäljellä porukkaa vauvasta varhaisteiniin eikä sekasorrolta, kauhulta ja kaaokselta vältytä. Alkaa valtataistelu ja selviytymiskamppailu, jossa vahvin ja ovelin voittaa... Kaikki muuttuu ainoastaan pahemmaksi, kun osa nuorista alkaa saada erikoisia voimia, eläimet muuttuvat ja kaiken keskellä alkaa pimeydessä kehittyä jotain todella vaarallista.

Todella koukuttavaa luettavaa tämä näin. Aina kahvitauoilla ja lounaalla luin pari lukua enkä malttanut odottaa, että sain taas jatkaa. Teksti oli helppoa ja nopeasti luettavaa ja juoni oli koukuttava ja nopeatempoinen. Pidin tästä enemmän, mitä odotin. Pidin tästä kovasti aina viimeisiin lukuihin asti, mutta sitten tuntui kuin kirjailijalta olisi mopo karannut vähän käsistä. Tämä oli raakaa ja veristä pitkin matkaa, mutta loppu... loppu meni jo todella yli.

Hahmokaarti oli aika kirjava. Päähenkilö, 14-vuotias Sam Temple oli kuin koristeellinen tapetti: muuten aika huomaamaton, mutta kun häntä katsoo suoraan, huomaa hänestä yllättävän paljon mielenkiintoisia piirteitä. Sam on tunnettu nuori Perdido Beachillä ja kun aikuiset yhtäkkiä katoavat, kääntyvät monet Samin puoleen odottaen hänen tietävän mitä tehdä. Mutta Sam on samalla vaatimaton ja haluaa mieluummin pysytellä pelkkänä tavallisena harmaana tapettina, jolta kukaan ei odottaisi mitään ihmetekoja tai vastauksia.

Kun paniikki ja kaaos alkaa levitä alun aikuisettomuuden hurman jälkeen, alkavat nuoret jakautua ryhmiin. Kiusaajat yrittävät ottaa paikan haltuun väkivalloin, osa nuorista kääntyy järkevän toiminnan, kuten vaippaikäisten hoitamisen ja ruoan säännöstelyn, puoleen. Mutta sitten on Coatsen sisäoppilaitoksen pahaluontoiset nuoret, joista charmikas Caine, kylmä Diana ja sadistinen psykopaatti Drake saapuvat paikalle ja manipuloivat itsensä koko kaupungin johtoon.

Kiinnostavinta tässä tarinassa oli mysteeri kaupunkia ympäröivän muurin ja ihmisten katoamisten takana. Miksi juuri 15-vuotiaat ja vanhemmat? Miksi tuo muuri ympäröi niin tarkasti kymmenen mailin säteellä tuon kaupungin? Kuka tai mikä sai tuon kaiken aikaan? Nämä kysymykset kirkuen vaativat vastauksia. Kirjan älykköhahmo, Astrid, kehitteli kiinnostavia teorioita tapahtumista ja niiden pohjalta tavallaan odotin koko ajan jotain järkevää selitystä tapahtumille. Tästä johtuen tätä kirjaa lukiessa piti välillä nakata aivot narikkaan ja lueskella ajattelematta (tai toivomatta) liikaa, koska mitään realistista perustetta ei lukijalle tarjoilla.

Väkivaltaisuus ja irti revityt raajat ja muu vastaava meni jopa minulla jo vähän ällötyksen puolelle, erityisesti kun kaikki hahmot olivat niin nuoria ja koska Grant tuntui aina yrittävän ylittää itsensä toinen toistaan pahemmilla kidutuskuvauksilla. Se oli niin mautonta. En lähtisi ihan kaikkein nuorimmille tai herkimmille lukijoille suosittelemaan.

Tuon lopun teurastuksen lisäksi suurin ongelmani oli ihan loppu. Gone olisi voinut niin helposti olla yksittäinen osa, mutta sen sijaan Grant päätti tarinan todella turhalla ja typerällä tavalla, jonka ainoa tarkoitus oli venyttää tämä tarina sarjaksi. Kuusiosaiseksi sarjaksi. Tässä osassa mentiin jo niin pitkälle niin monella tavalla, etten yhtään tiedä, miten paljon pahemmaksi jatko-osissa homma voi mennä. Veikkaan, että paljon paljon pahemmaksi. Grant ei rajoja tunnu tuntevan. Innostuin latailemaan enemmänkin e-kirjoja ja tulin hommaneeksi kaksi seuraavaakin osaa, joten aion ainakin sen verran jatkaa vielä tämän sarjan parissa.

Suosittelen lukemaan tämän kirjan varauksella. Varoitan tosissani raakuudesta ja yksityiskohtaisesti kuvatuista väkivallan teoista, sillä niitä ei tästä puuttunut. Mutta muuten, kyllä tämä luettava oli, koukuttava ja nopealukuinen. Pidin tästä, mutta tuo loppu oli niin... meh.

Lukunäyte: One, 299 hours, 54 minutes, sivu 12

One minute, the teacher was talking about the Civil War. And the next minute he was gone.

      There.

      Gone.

      No ”poof.” No flash of light. No explosion.

      Sam Temple was sitting in third-period history class staring blankly at the blackboard, but far away in his head. In his head he was down at the beach, he and Quinn. Down at the beach, yelling, bracing for that first plunge into cold Pacific water.

      For a moment he thought he had imagined it, the teacher disappearing. For a moment he thought he'd slipperd into a daydream.

      Sam turned to Mary Terrafino, who sat just to his left. ”You saw that, right?”

      Mary was staring hard at the place where the teacher had been.

Gone –sarja

Gone (2008)

Hunger (2009)

Lies (2010)

Plague (2010)

Fear (2012)

Light (2013)