Nimi: Scarlet
Trilogia/sarja: The Lunas Chronicles, #2
Kirjailija: Marissa Meyer
Kustantaja: Puffin Books
Julkaisuvuosi: 2013
Sivuja: 452 englanninkielisessä pokkarissa
Luettavaksi: Kirjastosta
Tähdet: ★★★★★
Juonikuvaus: Scarlet Benoit's grandmother is missing. The police have closed her case. The only person Scarlet can turn to is Wolf, a street fighter she does not trust, but they are drawn to each other.
Juonikuvaus: Scarlet Benoit's grandmother is missing. The police have closed her case. The only person Scarlet can turn to is Wolf, a street fighter she does not trust, but they are drawn to each other.
Meanwhile, in New Beijing, Cinder will become the Commonwealth's most wanted fugitive – when she breaks out of the prison to stay one step ahead of vicious Queen Levana.
As Scarlet and Wolf expose one mystery, they encounter Cinder and a new one unravels. Together they must challenge the evil queen, who will stop at nothing to make Prince Kai her husband, her king, her prisoner...
Ajatukseni: Kävimme kaverin kanssa nauttimassa viiden päivän reissun mökillä ja saimme säiden puolesta kaiken, mitä kesältä voi odottaa: rakeita ja pakkasta. Ah, ihania nämä kesähelteet! No, ehtipähän vähän lukea, kun ei ulos kehdannut lähteä.
Sain Scarletin kirjastosta kiitettävän nopeasti. Tein kirjasta hankintapyynnön heti luettuani Cinderin ja sain kirjan viikko sitten hyppysiini. Jouduin odottamaan vain kuukauden! Kiitos kirjastolle! En nimittäin olisi malttanutkaan sen kauemmin odotella, sen verran jännittävä sarja on kyseessä.
Scarlet Benoitin isoäiti on kadonnut jälkiä jättämättä. Scarlet on varma, että jotain hämärää on tekeillä, vaikka poliisi lopettaakin tapauksen tutkinnan. Kun Scarletin polut kohtaavat katutappelija-Wolfin kanssa, saa hän johtolankoja monimutkaisesta juonesta, joka on suurempi kuin kukaan olisi voinut uskoa. Scarlet ei voi olla varma, keneen luottaa, mutta hän ei aio luovuttaa isoäitinsä etsinnöissä.
Kuun hirvittävä kuningatar Levana pitää koko maata löysässä hirressä, eritoten nuorta keisaria, Kaita. Lihn Cinderin ilmestyminen kuvioihin on pistänyt koko pakan jälleen kerran sekaisin, ja kuningattaren äkkinäinen halu saada kyborgi käsiinsä luo hirvittävän uhan koko maan turvallisuudelle. Lähtisikö Levana todella sotaan vain yhden tytön vuoksi, vai onko kaiken takana vielä jotain paljon suurempaa, paljon vaarallisempaa?
Eräällä tavalla voisin sanoa, että pidin Scarletista enemmän kuin Cinderistä. Scarlet on Punahilkan uudelleenkerronta, mutta yhtäläisyydet jäävät lähinnä hahmoihin: on punahupparinen Punahilkka-Scarlet, on susi ja on isoäiti. Kaikki muu onkin sitten Marissa Meyerin nerokkaan mielikuvituksen tuotetta.
Tässä osassa lukija on jo aika hyvin tutustutettu tuohon dystopiseen maailmaan, jossa elää sekä ihmisiä, kyborgeja että androideja ja kuussa asuu vielä oma kansansa, omituiset, pelätyt lunarit. Nyt kun maailma oli jo melkoisen tuttu, oli juonikuvioiden seuraaminen mielenkiintoisempaa, ja voi pojat, muuttuipa juoni tosiaankin jännittävämmäksi. Ennalta-arvattavuutta en tässä osassa kokenut missään vaiheessa.
Tässä osassa kerrotaan sekä Scarletin tarina että jatketaan Cinderin tarinaa. Scarlet on tulisieluinen kahdeksantoistavuotias nuori nainen, joka tekee kaikkensa löytääkseen hämärissä olosuhteissa kadonneen isoäitinsä. Hän jopa lyöttäytyy yhteen epämääräisen Wolfin kanssa, joka tuntuu tietävän jotain omituisista tapahtumista. Kyllä, heidän romanssinsa oli aivan insta-loven rajamailla ja Wolfin toiminta oli välillä reilun läimäytyksen ansaitsevaa, mutta noh, eipä se minua nyt hirveästi haittaa. Pidin heistä molemmista niin paljon ja he olivat armottoman suloisia yhdessä. Haluan kovasti tietää, kuinka jatkossa heidän suhteensa tulee kehittymään.
Kaiken lisäksi meneillään on suurempi kuvio, jonka keskuudessa Cinder on. Hän kohtaa komean kapteeni Thornen, joka Cinderin tavoin luokitellaan itäisen keisarikunnan rikollisiin nimiin. Cinderistä ja Thornesta tulee puolivahingossa liittolaisia ja yhdessä he lähtevät etsimään vastauksia suuriin kysymyksiin, jotka avaavat Cinderin menneisyyttä enemmän. Samaan aikaan Cinder tuskailee Kain vaikeaa asemaa, jota ei helpottanut Cinderin kuvioihin astuminen.
Scarlet oli kyllä kaikin puolin loistava jatko-osa, josta pidin todella paljon. Olen edelleen ällistynyt, kuinka luova tämä maailma on ja kuinka hämmästyttävä Meyerin mielikuvitus onkaan. Tein kolmannesta osasta hankintapyynnön kirjastoon ja toivon totisesti, että pyyntö menee läpi. Haluan kipeästi saada Cressin käsiini!
Suosittelen edelleen tämän sarjan lukemista!
Scarletilla kuittaan kirjabingon kohdan Kuuluu kirjasarjaan.
Lukunäyte: Three, sivu 28-29
Sain Scarletin kirjastosta kiitettävän nopeasti. Tein kirjasta hankintapyynnön heti luettuani Cinderin ja sain kirjan viikko sitten hyppysiini. Jouduin odottamaan vain kuukauden! Kiitos kirjastolle! En nimittäin olisi malttanutkaan sen kauemmin odotella, sen verran jännittävä sarja on kyseessä.
Scarlet Benoitin isoäiti on kadonnut jälkiä jättämättä. Scarlet on varma, että jotain hämärää on tekeillä, vaikka poliisi lopettaakin tapauksen tutkinnan. Kun Scarletin polut kohtaavat katutappelija-Wolfin kanssa, saa hän johtolankoja monimutkaisesta juonesta, joka on suurempi kuin kukaan olisi voinut uskoa. Scarlet ei voi olla varma, keneen luottaa, mutta hän ei aio luovuttaa isoäitinsä etsinnöissä.
Kuun hirvittävä kuningatar Levana pitää koko maata löysässä hirressä, eritoten nuorta keisaria, Kaita. Lihn Cinderin ilmestyminen kuvioihin on pistänyt koko pakan jälleen kerran sekaisin, ja kuningattaren äkkinäinen halu saada kyborgi käsiinsä luo hirvittävän uhan koko maan turvallisuudelle. Lähtisikö Levana todella sotaan vain yhden tytön vuoksi, vai onko kaiken takana vielä jotain paljon suurempaa, paljon vaarallisempaa?
Eräällä tavalla voisin sanoa, että pidin Scarletista enemmän kuin Cinderistä. Scarlet on Punahilkan uudelleenkerronta, mutta yhtäläisyydet jäävät lähinnä hahmoihin: on punahupparinen Punahilkka-Scarlet, on susi ja on isoäiti. Kaikki muu onkin sitten Marissa Meyerin nerokkaan mielikuvituksen tuotetta.
Tässä osassa lukija on jo aika hyvin tutustutettu tuohon dystopiseen maailmaan, jossa elää sekä ihmisiä, kyborgeja että androideja ja kuussa asuu vielä oma kansansa, omituiset, pelätyt lunarit. Nyt kun maailma oli jo melkoisen tuttu, oli juonikuvioiden seuraaminen mielenkiintoisempaa, ja voi pojat, muuttuipa juoni tosiaankin jännittävämmäksi. Ennalta-arvattavuutta en tässä osassa kokenut missään vaiheessa.
Tässä osassa kerrotaan sekä Scarletin tarina että jatketaan Cinderin tarinaa. Scarlet on tulisieluinen kahdeksantoistavuotias nuori nainen, joka tekee kaikkensa löytääkseen hämärissä olosuhteissa kadonneen isoäitinsä. Hän jopa lyöttäytyy yhteen epämääräisen Wolfin kanssa, joka tuntuu tietävän jotain omituisista tapahtumista. Kyllä, heidän romanssinsa oli aivan insta-loven rajamailla ja Wolfin toiminta oli välillä reilun läimäytyksen ansaitsevaa, mutta noh, eipä se minua nyt hirveästi haittaa. Pidin heistä molemmista niin paljon ja he olivat armottoman suloisia yhdessä. Haluan kovasti tietää, kuinka jatkossa heidän suhteensa tulee kehittymään.
Kaiken lisäksi meneillään on suurempi kuvio, jonka keskuudessa Cinder on. Hän kohtaa komean kapteeni Thornen, joka Cinderin tavoin luokitellaan itäisen keisarikunnan rikollisiin nimiin. Cinderistä ja Thornesta tulee puolivahingossa liittolaisia ja yhdessä he lähtevät etsimään vastauksia suuriin kysymyksiin, jotka avaavat Cinderin menneisyyttä enemmän. Samaan aikaan Cinder tuskailee Kain vaikeaa asemaa, jota ei helpottanut Cinderin kuvioihin astuminen.
Scarlet oli kyllä kaikin puolin loistava jatko-osa, josta pidin todella paljon. Olen edelleen ällistynyt, kuinka luova tämä maailma on ja kuinka hämmästyttävä Meyerin mielikuvitus onkaan. Tein kolmannesta osasta hankintapyynnön kirjastoon ja toivon totisesti, että pyyntö menee läpi. Haluan kipeästi saada Cressin käsiini!
Suosittelen edelleen tämän sarjan lukemista!
Scarletilla kuittaan kirjabingon kohdan Kuuluu kirjasarjaan.
Lukunäyte: Three, sivu 28-29
A warning tingled in the back of her head – she was wasting time. Her grandmother was out there. Alone. Frightened. Dead in a ditch.
Scarlet tightened her grip on the door frame. ”I'm really sorry, but we have a full staff already. I don't need any more farmhands.”
The glint faded from his eyes and in an instant he was looking uncomfortable again. Flustered. ”I understand. Thank you for the food.” He kicked at the stem of a dead firework on the pavement – a remnant from last night's peace celebrations.
”You should head to Toulouse, or even Paris. There are more jobs in the cities, and people around here don't take too kindly to strangers, as you may have noticed.”
He tilted his head so that his emerald eyes glowed even brighter in the wash of the ship's floodlights, looking almost amused. ”Thanks for the tip.”
Turning, Scarlet sank into the pilot's seat.
Wolf shifted toward the wall as she started the engine. ”If you change your mind about needing a hand, I can be found at the abandoned Morel house most nights. I may not be great with people, but I think I'd do well on a farm.” Amusement touched the corners of his lips. ”Animals love me.”
”Oh, I'm sure they do,” Scarlet said, beaming with fake encouragement. She shut the door before muttering, ”What farm animals don't love a wolf?”
Minä pidin Wolfin ja Scarletin romanssista enemmän kuin Kain ja Cinderin. Kai on jäänyt minulle jotenkin etäisemmäksi hahmoksi, vaikka toisaalta pidän Cinderista Scarletia enemmän. Cress pitäisi lukea joskus kesän aikana ja sitten täytyykin odottaa ensi vuoden alkuun Winteria. En muista, onko Winter jo päätösosa vai onko tulossa vielä lisää. No, miten vain, näitä lukee todella mielellään.
VastaaPoistaMinäkin tavallaan pidin siitä enemmän, mutta innokkaammin haluan nähdä, mitä Cinderille ja Kaille tulee tulevaisuudessa tapahtumaan. Toivottavasti hankintapyyntöni Cressistä menee läpi, koska haluan kernaasti päästä jatkamaan tässä maailmassa.
PoistaHirveän ristiriitaiset tunteet tästä sarjasta. Toisaalta idea on aivan mahtava ja haluais lukea, kun taas toisaalta scifi ei taas ole ollenkaan mun juttu ja ajatus androideista ja tekoälyistä on tosi vastenmielinen. Mutta eipä näitä meidän kirjastosta löydykään.
VastaaPoistaSuosittelen kyllä lukemaan tämän sarjan! Sellainen kaikkein scifein avaruusooppera-scifi ei oikein minullekaan kolahda, mutta tässä sarjassa sekoittuu mukaan tasapainottavasti myös fantasiaa, huumoria ja komediaa. Androideja ja tekoälyäkin toisaalta on mukana. Mutta jos jostain joskus vaikka ensimmäisen osan löydät, suosittelen ainakin kokeilemaan. Kenties sarja innostaakin :)
Poista