keskiviikko 25. joulukuuta 2013

Vampire Academy - Richelle Mead


Nimi: Vampire Academy
Trilogia/sarja: Vampire Academy, #1
Kirjailija: Richelle Mead 
Kustantaja: Razorbill (Penguin)
Julkaisuvuosi: 2007 (tämä versio 2009)
Sivuja: 332 englanninkielisessä pokkarissa
Luettavaksi: Omasta hyllystä
Tähdet: ★★★☆☆

Juonikuvaus: Lissa Dragomir is a mortal vampire.
      She must be protected at all times from the fiercest and most dangerous vampires of all – the ones who will never die.
      Rose Hathaway is Lissa's best friend – and her bodyguard.
      Now, after two years of illicent freedom, they've been dragged back inside the iron gates of St. Vladimir's Academy. The girls must survive a world of forbidden romances, a ruthless social scene and terrifying night-time rituals.
      But above all, they must never let their guard down, lest the immortal vampires take Lissa – forever...

Ajatukseni: Noh, nytpäs tuli vihdoinkin luettua tämä koko vampyyrivaltakunnan yksi kuuluisimmista teoksista. Vampire Academy on huikeasti hypetetty nuorten aikuisten vampyyrikirja, joka on avausosa samannimiseen kuusiosaiseen sarjaan. Näin jälkeenpäin oloni tästä kirjasta on sellainen ”meh”. Olisi voinut olla parempikin.

Lissa Dragomir on kuninkaallinen Moroi eli syntynyt vampyyri, ja Rose Hathaway on Dhampir, puolivampyyri, jonka tärkein tehtävä on suojella Lissaa. He onnistuivat kerran pakenemaan Lissaa vaaninutta vaaraa St. Vladimirin Akatemiasta, vampyyreille suunnatusta koulusta, ja he ovat eläneet omilla ehdoillaan viimeiset kaksi vuotta, kunnes Akatemian lähettämät vartijat onnistuvat saamaan heidät kiinni. Rose ja Lissa palautetaan takaisin Akatemiaan, jossa muut oppilaat ottavat heidät vastaan ristiriitaisin tuntemuksin. Osa toivottaa heidät avosylin tervetulleeksi, mutta jotkut ovat avoimen vihamielisiä heitä kohtaan. Rose saa itselleen henkilökohtaisen opettajan komeasta Dimitristä, jonka johdolla Rosen tulee oppia suojelemaan Moroitaan. Rose ja Lissa joutuvat pitämään selustaansa silmällä, koska samanlaiset oudot ja uhkaavat tapahtumat, jotka ajoivat heidät kaksi vuotta sitten pakosalle, alkavat toistaa itseään uudestaan. Nyt jos koskaan Rosen täytyy kouluttautua ammattimaiseksi vartijaksi, jotta hän voi pelastaa parhaan ystävänsä vaanivalta uhalta.

Kaikkein suurin sudenkuoppa minulle tässä kirjassa olivat hahmot. Minä en oikein tykännyt Rosesta, mikä oli tavallaan aika yllättävää. Hän on välillä aika hupaisa, sarkastinen, omapäinen ja vahva hahmo, ja sellaisestahan minä pidän. Mutta Rose oli aika itseään täynnä ja hänellä tuntui olevan joku ihmeen ylemmyyskompleksi meneillään kaikkia muita tyttöjä kohtaan. Kukaan ei tuntunut pääsevän lähellekään hänen hyväksyntäänsä ja hän korosti aina omaa paremmuuttaan verrattuna muihin tyttöihin. Poikia kohtaan Rose oli todella pinnallinen. Hän kiinnitti huomiota ainoastaan heidän ulkonäköönsä ja ainoat adjektiivit, jotka Rosen sanavarasto poikien suhteen tuntui käsittävän olivat sexy, gorgeous ja hot. Muulla ei ole väliä, kunhan jätkä on kuumaa kamaa ulkoapäin, eikö? Mitkään muut kuin fyysiset ominaisuudet eivät Rosea kiinnosta. Rose ei ole minun suosikkisankarittareni.

Sen sijaan Lissan masennus ja yksinäisyys toivat hänet lähelle lukijaa. Hänestä en voinut olla pitämättä, koska hän oli aika herttainen hahmo. Minusta oli oikein suloista, että hänellä ja kaikkien välttelemällä Christianilla synkkasi niin hyvin. Mutta sitten Rose tuli ja melkein pilasi heidän juttunsa. Kuka Rose on päättämään kenen kanssa Lissa viettää aikaa tai että Christian on ”psykopaatti” ja ”vaarallinen”? Rosen ja kaikkien muidenkin ennakkoluulot Christiania kohtaan perustuvat siihen, että Christianin Moroi-vanhemmat muuttuivat vapaaehtoisesti pahoiksi Strigoiksi, Moroiden vihollisiksi. Christian ei ole tehnyt itse mitään väärää, mutta häntä karsastetaan siitä huolimatta. Dimitri, Rosen 24-vuotias opettaja/mentori oli aika paperinohut hahmo. Hänestä en oikeastaan välittänyt tippaakaan ja minulle oli yhdentekevää, mitä hänelle ja Roselle tapahtui.

Tässä kirjassa ei oikein tapahtunut mitään. Tämän kirjan sivut olivat täynnä lähinnä kissatappeluita tyttöjen välillä, huhuja, Rosen pinnallista suhtautumista kaikkiin ja hänen nuohoamistaan poikien kanssa, lisää huhuja ja kissatappelua. Lukuun ottamatta paria viimeistä lukua tämä oli aika tapahtumaköyhä vampyyrikirja. Kiinnostuin kuitenkin Meadin luomista Moroi- ja Strigoi-vampyyreistä, heidän kyvyistään hallista elementtejä ja heidän venäläisistä juuristaan, mutta Mead ei oikein käyttänyt näitä kehittelemiään juttuja kunnolla tarinassa, vaan se pinnallinen draama vei valokeilaa liikaa itselleen.

Yksi asia, mikä minut yllätti kyllä aika tavalla oli se, miten täynnä tämä kirja oli kaikkea seksiin ja seksuaalisuuteen liittyvää. Rose meinaa hypätä kahden jätkän kanssa sänkyyn tämän tarinan aikana, ja hän jatkuvasti haaveilee kuumista miesvartaloista omallaan. Rose käyttää aika paljon omaa seksikkyyttään hyväkseen saadakseen tahtonsa lävitse muiden kanssa. Toki, he ovat teini-ikäisiä ja heillä hormoonit hyrräävät, mutta minua kyllä ihmetytti miten täynnä tämä oli kaikenlaista pikkutuhmaa.

Tästä kirjasta on vaikea sanoa mitään, koska en sinänsä saanut tästä hirveästi mitään irti. Lissaa lukuun ottamatta hahmot olivat aika puisevia, pinnallista juoruilua ja tyttödraamaa oli vähän turhan paljon, ja toiminta ja vampyyrijutut olivat aika vähäisiä. Minä odotin tältä kirjalta enemmän goottilaistyylistä, tummempisävyistä vampyyritarinaa eikä minusta tunnu siltä, että sitä nyt täysin sain.

Tämä oli kuitenkin helppolukuinen ja Mead onnistui kyllä liimaamaan minut kirjan sivuihin yön yli ihan aamuun asti. Hänen kirjoituksensa oli sellaista elävää ja sujuvaa luettavaa. Kiinnostuin Meadin luomista vampyyreistä sen verran paljon, että jo sen vuoksi haluan päästä syvemmälle tuohon St. Vladimir's Academyn maailmaan. Minulla on jatko-osa, Frostbite, istuskelemassa hyllyllä valmiiksi, joten kyllä minä sen aion lukea.

Vampyyrikirjana tämä ei ollut se kirsikka minun kakkuni päällä – olen lukenut parempia vampyyrikirjoja, kuten esimerkiksi Julie Kagawan The Immortal Rulesin. Mutta ei tämä huonoimmastakaan päästä ole, vaan sellainen keskiverto paranormaali romanssi.

Tästä on tulossa elokuva ensi keväänä, joten luulen, että tämäkin kyllä käännetään suomen kielelle ihan piakkoin. Varmaa tietoa ei ole, mutta kun elokuva kolkuttelee kohta ovella niin eiköhän se käännöskin vielä joskus tule. Tämä on yksi niistä sarjoista, joiden tähänastista suomentamattomuutta on pakko ihmetellä.

Muttapas mutta, kokeilkaa tätä jos joskus vastaan tulee.

Lukunäyte: Chapter 2, sivut 22-23
Kirova threw her hands up in exasperation and turned to him [Dimitri]. ”You see? Completely undisciplined! All the psychic bonds and very raw potential in the world can't make up for that. A guardian without discipline is worse than no guardian.”
      ”So teach her [Rose] discipline. Classes just started. Put her back in and get her training again.”
      ”Impossible. She'll still be hopelessly behind her peers.”
      ”No, I won't,” I argued. No one listened to me.
      ”Then give her extra training sessions,” he said.
      They continued on while the rest of us watched the exchange like it was a Ping-Pong game. My pride was still hurt over the ease which Dimitri had tricked us, but it occured to me that he might very well keep me here with Lissa. Better to stay at this hellhole than be without her. Through our bond, I could feel her trickle of hope.
      ”Who's going to put in the extra time?” demanded Kirova. ”You?”
      Dimitri's argument gave to an abrupt stop. ”Well, that's not what I–”
      Kirova crossed her arms with satisfaction. ”Yes. That's what I thought.”
      Clearly at a loss, he frowned. His eyes flickered toward Lissa and me, and I wondered what he saw. Two pathetic girls, looking at him with big, pleading eyes? Or two runaways who'd broken out of a high-security school and swiped half of Lissa's inheritance?
      ”Yes,” he said finally. ”I can mentor Rose. I'll give her extra sessions along with her normal ones.”

Vampire Academy –sarja
    0.5 Sunshine
Vampire Academy (2007)
    1.1 The Meeting (2013)
Frostbite (2008)
Shadow Kiss (2008)
Blood Promise (2009)
Spirit Bound (2010)
Last Sacrifice (2010)
    6.5 Homecoming (2012)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jaa mietteesi!