Kertausta viime kuukausista – mitä oikein tapahtui?

No niin, nyt kun olen vihdoin taas aktiivinen täällä blogin puolella, haluan kertoa mitä tapahtui. Miksi katosin bittiavaruudesta? Miksi blogi vaipui niin syvään horrokseen ilman varoituksen sanaa? Dafuq happened?

Minulla on keväästä asti ollut todella väsynyt olo ja vaikeuksia keskittyä mihinkään. En ole nukkunut kunnolla, olen ollut todella stressaantunut ja henkisesti loppuun kulunut. Tuntui niin absurdilta menettää kaikki kiinnostus sellaista harrastusta kohtaan, joka on tuonut minulle vain iloa ja toiminut stressin lievittäjänä. Kirjat jäivät lukematta ja blogi hyytyi kokonaan. Ei vain jaksanut tai pystynyt.

Tämä kaikki paheni nyt syksyllä. Yliopiston ja kandivuoden alettua minun olisi pitänyt olla todella keskittynyt ja tehdä hulluna asioita, mutta siihen kuitenkaan kykenemättä. Olin aivan järkyttävän väsynyt huolimatta siitä, miten paljon nukuin, mieliala oli ihan pohjalukemissa ja pienenkin fyysisen työn tekeminen tuntui aivan ylivoimaiselta. Tenttikirjat kasautuivat yöpöydälle, mutta mihinkään niistä en jaksanut koskea. En kyennyt keskittymään mihinkään. Aloin jäämään enemmän ja enemmän jälkeen aikataulustani, mikä oli omiaan lisäämään huonoa fiilistä ja stressiä.

Vihdoinkin lokakuussa tulin siihen pisteeseen, että jouduin myöntämään itselleni ettei tämä ole enää normaalia. Vaikka siihen mennessä olin lähinnä syyttänyt itseäni ja ajatellut tekeväni itse jotain väärin, jouduin vihdoin harkitsemaan toista vaihtoehtoa. Häikkää terveydessä. Ei tämä olotilani voinut olla oikeasti normaali, sillä fiilis ja jaksaminen olivat niin pohjalukemissa. En minä ennen ole tällainen ollut. Menin sitten vihdoin lääkäriin ja otettiin verikokeet, joissa mitattiin kaikennäköisiä arvoja aina kilpirauhasesta hormoonitoimintaan. Viikon päästä sain tulokset, ja vastaus yllätti. Ja huojensi.

B12-vitamiinin puutos. Lääkäri totesi, että sen perusteella, mitä olen olotilastani kertonut, oireet selittyvät hyvin. Väsymystä, uupumusta, apatiaa, tarkkaavaisuushäiriöitä, univaikeuksia, lihaskipua... check, check, check. Todennäköisesti alkanut silloin viime keväänä, kun fiilis alkoi tehdä mahalaskua. Ohjeeksi annettiin ostaa puhdas B12-vitamiinivalmiste, vetää pilleriä poskeen kuukauden parin ajan ja tulla sitten kontrolliin. Seuraavaksi täytyy selvittää, onko minulla mahdollisesti jokin imeytymishäiriö, kun puutostila on tullut.

Olen nyt nelisen viikkoa syönyt vitamiinivalmistetta purkista enkä voi edes uskoa, millainen muutos vointiini on tullut. Eroa kuin yöllä ja päivällä. Vaikeaa näin muutamaa viikkoa myöhemmin edes käsittää, miten joku B12-vitamiinin puutos on vaikuttanut minuun niin suuresti. Olen oikeasti huojentunut, että oireilleni oli jokin oikea syy. Eniten minua hirvitti, että se loppuun kulutettu fiilis olisi ollut uusi normaalitilani. Että kaiken kiinnostuksen lopahtaminen lähes kaikkea kohtaan olisi ollut uusi todellisuuteni. Hieman harmittaa, että niin kauan pistin oireet omaksi syykseni enkä mennyt lääkäriin aikaisemmin, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Mikäli nykyinen olotilani on yhtään indikaattorina sille, onko purkista syötävä valmiste auttanut, olen 110% varma vastauksen olevan kyllä. Olen jälleen aivan hullun motivoitunut ja energinen. Pystyn taas istumaan alas kirjan kanssa ja keskittyä lukemaani. Olen viimeisten kahden viikon aikana lukenut neljä kirjaa, mikä on enemmän mitä viimeisten kahdeksan kuukauden aikana yhteensä. Olen taas innostunut opiskelusta ja kandin suunnittelu etenee hienosti. Pystyn taas nukkumaan kunnolla, en ole pienen fyysisen rasituksen jälkeen enää ihan kipeänä ja mikä parasta, tunnen oloni yksinkertaisesti vain hyväksi.

Joten siinäpä se. Tässä on syy, miksi blogini ja lukuharrastukseni lähes tulkoon kuolivat pois ja miksi katosin bittiavaruudesta. Tässä myös syy, miksi olen aktivoitunut jälleen. Sikäli harmittaa, että tämä vuosi on mennyt niin monella tavalla hukkaan, mutta ei sitä auta nyt murehtia. Täytyy vain panostaa tulevaisuudessa kahta kauheammin.

Yritän nyt postailla tämän vuoden aikana kertyneitä rästipostauksia ja päästä jälleen jonkilaiseen rytmiin täällä blogin puolella. Sääli, että viidentenä vuotenaan blogi koki tällaisen kolauksen, mutta asialle en voi enää mitään. Toivottavasti kuudes vuosi on sitten parempi. Ja näilllä näkymin se tulee olemaan aivan erinomainen. Paljon kaikenlaista edessä.

Innostuin muutama päivä sitten tekemään kirjatilauksen ensimmäisen kerran pitkään aikaa ja luulenpa tekeväni siitä postauksen tänne blogin puolelle. Lisäksi olen käynyt kirjastosta hakemassa pinon kirjoja luettavaksi. Aaaaaaa, tuntuu niin hyvältä palata taas rakkaan harrastuksen pariin!

Lukupinoa loppuvuodelle.

Tällaista on siis kuulunut tänne minun suuntaani. Mitä sinulle kuuluu? :)