Divergent - Veronica Roth

Nimi: Divergent

Trilogia/sarja: Divergent, #1

Kirjailija: Veronica Roth 

Kustantaja: Katherine Tegen Books

Julkaisuvuosi: 2011

Sivuja: 478 + 72 englanninkielisessä pokkarissa

Luettavaksi: Omasta hyllystä

Tähdet: ★★★★☆

Haastekirja 11/20

Juonikuvaus: Beatrice Prior elää tulevaisuuden Chicagossa, maailmassa, jossa yhteisö on jakautunut viiteen sektoriin, joista jokainen määrittyy ihmisluonnon ja arvojen mukaan. Alueet ovat Abnegation, Amity, Dauntless, Erudite ja Candor. Kun nuori täyttää 16 vuotta, he osallistuvat valintaseremoniaan, jossa he valitsevat tulevaisuutensa. Beatricelle tämä tarkoittaa valintaa perheensä luokse jäämisen tai omana itsenään olemisen väliltä. Hänen valintansa yllättää kaikki, myös hänet itsensä. 

      Beatrice muuttaa nimensä Trisiksi ja päättää suoriutua kunniallisesti rankasta koulutuksesta, joka edeltää uuden sektorin jäseneksi vihkimistä. Trisin täytyy oppia uusia asioita, ymmärtää, kuka on oikea ystävä ja kuinka uusi romanssi kiehtovan pojan kanssa sopii elämään, jonka hän on valinnut. Mutta Trisillä on myös vaarallinen salaisuus, jonka paljastuessa hänet tapettaisi. Pian Tris saa huomata, että hänen päällisin puolin toimivaa yhteiskuntantaansa uhkaa yhteenotto sektoreiden välillä, ja hänen salaisuutensa voi pelastaa hänelle tärkeät ihmiset... mutta myös tuhota hänet.

Ajatukseni: Onko tässä universumissa vielä joku, joka ei ole koskaan kuullut tästä dystopiamaailmaa järistelleestä teoksesta? Divergent on kaikkialla rapakon takana ja Internetin ihmeellisessä lelumaassa. Ei ole olemassa kirjasivustoa, missä Divergentiä ei mainita. Mutta tänne Suomeen asti Divergent ei ole varsinaisesti vielä levinnyt. Tämä on yksi niistä kolmesta kirjasarjasta, joiden suomentamattomuutta ihmettelen monttu auki.

Okei, eli siis, Divergent. Olen lykännyt tämän lukemista vaikka kuinka monta kuukautta. Tilasin tämän jo tammi-helmikuun vaihteessa samaan aikaan Even ja The Pledgen kanssa. Olen palanut halusta lukea tämän, mutta jotenkin tämä kirja kiljui Nälkäpeliä, joten aina vain jätin sen odottamaan. Lähdin kuitenkin mökille ja päätin vihdoinkin voittaa ennakkoluuloni. Onneksi luinkin, koska tämä ei ollut mikään Nälkäpeli n:o2, joten ällös pelkää lukemista, mikäli harkitset.

Homman nimi on siis se, että Chicago on jakautunut viiteen sektoriin, joista jokainen määriytyy ihmisen luonteenpiirteiden ja elämänarvojen mukaan. Abnegation arvostaa epäitsekkyyttä, Amity rauhaa, Candor rehellisyyttä, Dauntless rohkeutta ja Erudite älykkyyttä. 16-vuotiaat Abnegationin kasvatit Beatrice ja hänen isoveljensä Caleb Prior joutuvat kaikkien muiden ikäistensä lailla soveltuvuustestiin, jossa testataan heidän kykyään ja luonnetta selviytyä erilaisista tilanteista. Testin tarkoituksena on karsia pois epäsopivat sektorit, jotta nuoren olisi helpompi valita tulevaisuuden sektorinsa. Tulokset ovat Beatricelle hämmentävät, sillä hänen tuloksensa paljastavat Beatricen olevan divergent, poikkeava. Hänen luonteensa soveltuisi kolmelle eri sektorille. Poikkeavuus on hyvin vaarallista, ja se tulee pitää ehdottomasti salassa.

Valintaseremoniassa Beatrice päättää ajatella itseään ja valita tulevaisuutensa Dauntlessissa. Alkaa rankka koulutus, johon kuuluu aseen käsittelyä, tappelua, liikkuvista junista hyppelyä, strategiaa ja taktiikkaa ja pelkosimulaattoreita omien mörköjen voittamiseksi. Beatrice vaihtaa nimensä Trisiksi ja päättää urheasti selviytyä koulutuksesta. Hän löytää ystäviä, oppii uusia asioita itsestään, vastustaa alistamista ja tekee kaikkensa, että hänet valitaan uudeksi Dauntlessin jäseneksi. Hän haluaa näyttää, että pienikokoisuudestaan huolimatta hänessä on juuri sitä, mitä Dauntlessin kuuluu olla. Samalla Tris alkaa myös ymmärtää, mitä divergent käytännössä tarkoittaa.

Tris oli huippu. Hän oli rohkea, vahva, itsenäisesti ajatteleva nuori, jonka sisäinen maailma oli todella mielenkiintoinen ja kehityskaari luonnollinen. Hän aloittaa matkansa hissukkana, joka on kuudentoista vuoden ajan nöyristellyt, pukeutunut harmaaseen, vältellyt peilikuvaansa ja kieltänyt todellisen minänsä vain, koska hänen synnyinsektorinsa Abnegationin arvot ovat sitä vaatineet. Mutta Dauntlesissa hän voi vihdoinkin olla oma itsensä, ymmärtää, kuka hän todella on. Tris kehittyi hurjasti ja hänestä kasvoi todellinen badass-Dauntless.

Tris tapaa useita ihmisiä uudessa ympäristössä. Hän saa ystäviä Christinasta, Willistä ja Alista, hän saa kunnioitusta ja toveruutta Uriahilta, Marlenelta ja Lynniltä, hän panee rohkeasti vastaan kiusaajilleen Peterille, Mollylle ja Drewlle. Tris kohtaa myös Fourin, uusien tulokkaiden kouluttajan, jonka voima, hiljainen salaperäisyys ja aito rohkeus kiehtoo häntä. Trisin ja Fourin välille kehkeytyy hitaasti romanssinpoikanen. Nämä hahmot, jotka ympäröivät mahtavaa päähenkilöä olivat hyvin yksiulotteisia ja yksipuolisesti kirjoitettuja. Fourin hahmo oli mielenkiintoinen, kun hän oli Trisin seurassa, mutta mitään muuta hänen hahmostaan ei oikein irti saanut. Sääli, koska Four oli aika ihana. Trisin ystävät vain olivat muutaman sivun verran paikalla, häipyvät, ilmestyvät ja häipyvät taas. Trisin kiusaajat olivat vain häiriötekijöitä Trisin tiellä. Olisipa Roth kehittänyt kaikkia hahmoja yhtä paljon kuin Trisiä, koska kaikissa heissä oli niin paljon potentiaalia niin paljon parempaan.

Suurin valituksenaiheeni tässä kirjassa oli sen niin kapoinen maailma ja tapahtumien järjestys ja tasapaino. Suunnilleen 90% tästä kirjasta tapahtuu Dauntlessin alueella, 5% pelkosimulaattoreissa alitajunnan muodostamissa painajaiskuvissa ja 5% sitten muualla Chicagossa. Chicagon ulkopuolista maailmaa ei kuvattu eikä minulla ole hajuakaan siitä, mitä kaupungin ulkopuolella oli tekeillä vai oliko mitään ja miltä Dauntlessien oli tarkoitus kaupunkia suojella. Historiakin jäi melkoisen vähäiseksi.

Tapahtumat ja niiden tasapaino olivat eräänlainen ongelma minulle. Koko kirjan varsinainen suuri konflikti tapahtui viimeisillä 80 sivulla. 400 sivua tästä kirjasta koostui hyvin monesta pienemmästä tapahtumasta, Trisin ja muiden kokelaiden koulutuksesta. Koulutuksen aikana tapahtui niin paljon kaikkea mahdollista, välillä hieman irrallisiakin tapahtumia, mutta sitten lopussa on todellinen yhtenäinen pommi, joka heitti tämän kirjan tasapainoa vähän vinoon – minun makuuni siis. Tämä kirja oli tästä huolimatta aika loistava enkä muutamana yönä voinut lakata lukemasta tätä, vaikka kello näyttikin neljää aamuyöllä. Jännittävä ja mielenkiintoinen kirja yhtä kaikki.

Leikitäänpäs hieman ajatusleikkiä. Minkä sektorin te valitsisitte? Minä valitsisin Dauntlessin ilman epäilyksen häivääkään. Kaikki se, mitä Tris pääsi tekemään ja kokemaan sai minut jännityksen valtaan ja olisin halunnut päästä kirjaan mukaan tekemään samat temput. Vaijerilaskua satakerroksisen rakennuksen katolta? Totta hitossa laskisin. Itsepuolustusta? Sitä on omassa harrastushistoriassa jo kokeiltukin ja ajattelin aloittaa joskus uudestaan. Paintballia? Aivan varmasti, koska mennään? Olin kateellinen Trisille kaikesta siitä hauskuudesta, mitä hän pääsi tekemään. Tai no, hauskuudesta tai uhkarohkeudesta, yhtä kaikki jännää se olisi. Olen ollut vähän hurjapää jo pienestä asti. Siitä voi syyttää kahta isoveljeäni, joiden perässä aina kuulasotaan ja lamppuskiin pimeällä juoksin. Oi, aikoja!

Divergentistä ollaan parhaillaan tekemässä elokuvaa. Sen on tarkotus ilmestyä maaliskuussa 2014, ja Trisiä näyttelee 21-vuotias Shailene Woodley ja Fouria 28-vuotias Theo James. Woodleystä minulla ei ole mitään valittamista, mutta Theo James ei vastaa yhtään kuvitelmiani Fourista. No, anyway, hän saattaa olla kuitenkin täydellinen Four, sen näkee sitten. Minä odotan tulevaa elokuvaa innoissani, koska Divergent jos mikä minun mielestäni tulisi filmatisoida. Koska kirjan maailma jäi niin kapoisaksi, haluan kovasti nähdä maailman valkokankaalla, jotta se tuntuisi täydemmältä ja elävämmältä. Haluan myös nähdä kaikki tarinan hurjapäisyydet ja tempaukset. En malta odottaa elokuvaa! Mutta minä pelkään myös hieman kuinka pahasti elokuva pahoinpitelee tämän kirjan.

Kokonaisuudessaan Divergent oli pikku miinuksista huolimatta loistava toimintapakkaus, jonka romanssi oli jännittävää ja päähenkilö aivan mahtava. Kannattaa ehdottomasti lukea tämä kirja, jos olet yhtään kiinnostunut dystopiasta tai harkitset lukevasi, mutta epäröit vielä. Itse aion ehdottomasti lukea jatko-osan, Insurgentin.

Kuinka ihmeessä tätä ei ole vielä suomennettu? Mystic City suomennetaan, mutta ei tällaista kaikkialla olevaa uutta dystopiatähteä? En löydä mistään tietoja edes siitä, että olisi suunnitelmissa tämän kääntäminen. Ihme hommaa.

Ja vielä aiheen ohi: oletteko katsoneet American Horror Storya? On muuten todella hämy sarja, mutta aivan loistava juuri siksi! Katsokaapas, mikäli ette ole vielä tutustuneet! Tiistai-iltaisin tulee ja uusinta sunnuntaina Subilta.

Edit 28.8.2013: Kirjaneito vinkkasi, että Divergentistä on suomennos ilmestymässä joskus vuoden 2014 puolella. Vielä toistaiseksi tarkkaa päivämäärää ei ole kerrottu.

Edit 1.12.2013: Divergentin suomennos on Outolintu ja arvioitu ilmestymispäivä on 15.1.2014. En vieläkään osaa suhtautua tuohon nimen käännökseen. Miksi nimi edes käännettiin? Eihän Requiemiakaan käännetty.

Lukunäyte: CHAPTER FIVE, sivu 47

I look at Caleb, who now stands behind the Erudite. He stares back at me and nods a little, like he knows what I'm thinking, and agrees. My footsteps falter. If Caleb wasn't fit for Abnegation, how can I be? But what choice do I have, now that he left us and I'm the only one who remains? He left me no other option. 

      I set my jaw. I will be the child that stays; I have to do this for my parents. I have to.

      Marcus offers me my knife. I look into his eyes – they are dark blue, a strange color – and take it. He nods, and I turn toward the bowls. Dauntless fire and Abnegation stones are both on my left, one in front of my shoulder and one behind. I hold the knife in my right hand and touch the blade to my palm. Gritting my teeth, I drag the blade down. It stings, but I barely notice. I hold both hands to my chest, and my next breath shudders on the way out. 

      I open my eyes and thrust my arm out. My blood drips onto the carpet between the two bowls. Then, with a gasp I can't contain, I shift my hand forward, and my blood sizzles on the coals.

      I am selfish. I am brave.

Divergent –trilogia

    0.1 The Transfer (2013)
    0.2 The Initiate (2013)
    0.3 The Son (2014)
    0.4 The Traitor (2014)
Divergent (2011/2014)
    1.5 Free Four: Tobias Tells the Story (2012)

Insurgent (2012)
    2.5 The World of Divergent: The Path to Allegiant (2012)

Allegiant (2013)