Nimi: The Distance Between Us
Kirjailija: Kasie West
Kustantaja: HarperTeen
Julkaisuvuosi: 2013
Sivuja: 312 englanninkielisessä e-kirjassa
Luettavaksi: Omasta hyllystä
Tähdet: ★★★★☆
Tähdet: ★★★★☆
27. A book you can finish in a day
Juonikuvaus: Seventeen-year-old Caymen Meyers studies the rich like her own personal science experiment, and after years of observation she’s pretty sure they’re only good for one thing – spending money on useless stuff, like the porcelain dolls in her mother’s shop.
So when Xander Spence walks into the store to pick up a doll for his grandmother, it only takes one glance for Caymen to figure out he’s oozing rich. Despite his charming ways and that he’s one of the first people who actually gets her, she’s smart enough to know his interest won’t last. Because if there’s one thing she’s learned from her mother’s warnings, it’s that the rich have a short attention span. But Xander keeps coming around, despite her best efforts to scare him off. And much to her dismay, she's beginning to enjoy his company.
She knows her mom can’t find out – she wouldn’t approve. She’d much rather Caymen hang out with the local rocker who hasn’t been raised by money. But just when Xander’s attention and loyalty are about to convince Caymen that being rich isn’t a character flaw, she finds out that money is a much bigger part of their relationship than she’d ever realized. And that Xander’s not the only one she should’ve been worried about.
Ajatukseni: Olen halunnut lukea Kasie Westin kirjoja jo vaikka kuinka kauan, joten kun tilaisuus ladata The Distance Between Us alennuksesta käveli vastaan, tokihan se täytyi heti napata mukaan. Luin tämän yhdeltä istumalta viime yönä, sillä oli mahdotonta jättää kirja kesken. Ensimmäinen Kasie West -kokemukseni osoittautui todella positiiviseksi.
Caymen Meyers työskentelee äitinsä omistamassa posliininukkeliikkeessä, jonka asiakaskunta koostuu pääasiassa vanhoista, rikkaista ihmisistä. Rikkaat ovat Caymenille eräänlainen antipatian kohde heidän lavean, tuhlailevan ja välinpitämättömän elämänasenteidensa vuoksi. Kun eräänä päivänä kauppaan astelee nuori, komea ja sikarikas Xander Spence, osoittaa Caymen charminsa sarkastisilla kommenteilla ja tekee yllättäen vaikutuksen. Xander palaa kauppaan ja näiden välille alkaa muodostua ystävyyttä ja vähän enemmänkin, ja vastoin kaikkea uskomaansa Caymen huomaa olevansa todella ihastumassa tuohon rikkaaseen, mutta mukavaan ja aitoon poikaan. Caymen ja Xander ovat varallisuudessa täysin päinvastaisia toisistaan, mutta ne yllättävät yhtäläisyydet niin monissa asioissa ajavat heitä aina vain lähemmäs toisiaan.
The Distance Between Us oli todellinen hyvän mielen kirja. Alku oli hieman erikoinen ja erityisesti Caymeniin kesti hetken totutella hänen erikoisen persoonallisuutensa vuoksi. Sitten minua alkoi naurattaa, kuinka paljon pystyin samaistumaan häneen ja erityisesti hänen sarkasmiinsa. Caymen oli humoristinen ja hieman outo hahmo ja juuri siksi niin viehättävä ja pidettävä.
Tämä kirja toi mieleeni Jennifer E. Smithin This Is What Happy Looks Liken, josta myös pidin kovasti. Näissä tarinoissa on vähän samanlaisia piirteitä ja asetelma on tavallaan samantyyppinen, mutta ei niin paljon, että se olisi häirinnyt. Molemmissa on rikas, tunnettu poika ja köyhempi, tavallinen tyttö, joiden välille syttyy romanssi. Tämä ei ole mikään ainutlaatuinen asetelma, mutta tärkeämpää onkin se, kuinka tarina kerrotaan. Sekä Smith että West onnistuivat kertomaan tarinansa todella onnistuneella tavalla.
Romanssi Caymenin ja Xanderin välillä ei yllättävää kyllä tuntunut ollenkaan niin kliseiseltä tai geneeriseltä mitä olisi voinut luulla. Heidän välinen dialoginsa oli hupaisaa luettavaa ja nauroin monta kertaa ääneen Caymenin letkautuksille ja Xanderin valmiudelle nakata aivan yhtä nokkelia tokaisuja takaisin. Nämä kaksi toimivat niin hyvin yhdessä ja he ovat uskottavia yhdessä! Tällaista romanssia on mukava lukea.
Uskoisitteko minua jos väittäisin, että kirja ei turhaa dramaattista likapyykkiä myllää? Tiedän, tiedän, se kuulostaa uskomattomalta! Siis contemporary, joka onnistu välttämään sen tyypillisen draaman, jonka tavallisesti onnistuu ennustamaan jo kirjan alusta? Toki draamaa löytyy, mutta se ei ollut sitä tyypillistä ylilyöntiä mitä tavallisesti tämäntyyppiset kirjat tarjoilevat. Mutta että West ei tuhlaa sivuja turhuuksiin? Ennenkuulumatonta, mutta silti totta!
The Distance Between Us jätti niin hyvän maun suuhun, että haluan lukea Westin muutkin kirjat. Tämä on kiva tunne, kun kirjailija tekee niin vaivattomasti hyvän vaikutelman. Tällaisia YA contemporary -kirjoja haluan lukea enemmänkin.
Suosittelen tätä kirjaa mielelläni!
Post Scriptum: Kuten olette varmasti huomanneet, blogi on saanut uuden ilmeen. Pidin edellisestä ulkoasusta kovasti, mutta halusin kuitenkin kokeilla jotain uutta ja päädyin jälleen valikoimaan taustan Elegian upeasta valikoimasta. Kertokaa mielipiteenne! Pidättekö tästä uudesta vai oliko entinen ulkoasu parempi? Löytyykö jostain jotain korjattavaa? Risuja ja ruusuja, kiitos! :)
Lukunäyte: Chapter 4
His grandma says something that makes him smile. The smile. What is it about that smile anyway? Maybe it’s his perfectly straight and white teeth that make it so amazing. But it’s more than that. It’s a little crooked, one side going up more than the other. And once in a while his top teeth bite his bottom lip. It’s a very unguarded smile, unlike the rest of his appearance, which is a fortress.
”Well, hey, Grammy, I gotta go. Caymen is staring at me, probably wondering if I’m ever going to leave her store so she can get back to work.”
It’s weird to hear him say my name. It makes him seem like more than just some random customer. Almost like we know each other now.
He pockets his phone. ”Caymen.”
”Xander.”
”Does this mean I won the game?”
”I didn’t realize we were playing a game.”
He picks up the doll and backs away with his lower-lip-biting smile. ”I think you did.”
Mukava kuulla, että pidit tästä! :) Olen itsekin pitkään katsellut Westin kirjoja kiinnostuneena. Romanttiset kirjat vain jäävät helposti listan loppupäähän juuri sen turhan draaman ja muun hömpötyksen pelossa. Mutta tässä tuntuu olevan lukemisen arvoinen kirja!
VastaaPoistaMinusta tämä uusi ulkoasu on todella kaunis! :) Silmät lepäävät näissä väreissä.
Tämä oli kyllä hyvä ja suosittelen mielelläni vaikka ensimmäiseksi Westin kirjaksi :) Tässä ei ollut sellaista turhaa draamaa, vaan homma meni onneksi suhteellisen kivuttomaksi (mikä on todella virkistävää) ja päättyi kivalla nuotilla.
PoistaKiitos! :) Minulla menee varmaan hetki tottua tähän värimaailmaan pidettyäni lähes kaksi vuotta sitä oranssihtavaa taustaa. Melkoinen muutos, mutta olen kyllä tyytyväinen tähän uuteen :D
Mielettömän kivan värinen ulkoasu! :) Olenko se vain minä (joka voi pitää paikkaansa sillä ilokseni olin näemmä nukahtanut pääsykokeiden ennakkomateriaali monisteiden päälle, vaikka tarkoituksena oli kuin olikin lukea niitä. Ja nyt juuri heränneenä silmät ovat vieläkin vähän tötteröö) vai liikkuuko tuo blogissa vieraillut kohta?:D
VastaaPoistaKiitos :) Hah, se olet varmaankin sinä sillä minusta tuo vain möllöttää paikoillaan tuossa :D Onnea muuten pääsykokeisiin, toivottavasti opiskelupaikka kolahtaa!
Poista