Unbreakable - Kami Garcia

Nimi: Unbreakable 

Trilogia/sarja: The Legion, #1

Kirjailija: Kami Garcia

Kustantaja: Little, Brown Books for Young Readers

Julkaisuvuosi: 2013

Sivuja: 305 englanninkielisessä pokkarissa

Luettavaksi: Kirjastosta

Tähdet: ★☆☆☆☆ 

Juonikuvaus: Kennedy Waters didn't believe in ghosts, until one tried to kill her.

      When Kennedy finds her mother dead, her world unravels. Then she meets gorgeous indentical twins Jared and Lukas Lockhart who reveal that her mother was part of the Legion, a secret society responsible for protecting the world – a society whose five members were all murdered on the same night.

      Now the Lockharts need Kennedy's help to track down the evil being responsible. Will they be able to destroy it before it kills again?

Ajatukseni: Olipa kerran kaksi veljestä, jotka pienestä pitäen koulutettiin metsästämään yliluonnollisia olentoja ja tuhoamaan ne...

He ottavat työnsä vakavasti. He ovat elämänsä aikana oppineet käsittelemään kaikenlaisia aseita, tekemään paholaisansoja, suorittamaan manauksia ja tuhoamaan pahuutta. He ovat loistavia työssään.

Kun he menettävät isänsä, he ymmärtävät olevansa nyt yksin ja heidän täytyy varmistaa toistensa selustat. Mutta heidän välillään on myös jännitettä kaiken tapahtuneen jäljiltä.

He lähtevät apuriensa kanssa metsästämään voimakasta demonia, joka tappoi heidän isänsä ja joka tähtää metsästäjien täyteen tuhoon ja pahuuden voittoon.

Jos tuo demoni onnistuu aikeissaan, koko maailma on vaarassa tuhoutua.

Osaatteko jo arvata, mistä tarinasta puhun? Veikkasitteko Supernaturalia? Väärä vastaus.

Puhun tietenkin tästä todella ainutlaatuisesta ja omaperäisestä Kami Garcian, The Caster Chronicles -sarjasta tutun kirjailijan uutuuskirjasta, Unbreakablesta.

 

Veljesten nimet ovat Lukas ja Jared(!) Winchester Lockhart, jotka pelastavat päähenkilömme Kennedy Watersin kummituksen kynsistä. He kertovat, että Kennedyn perässä on vaarallinen demoni Azazel Andras, joka haluaa saada Kennedyn kynsiinsä. Miksi? Ei mitään hajua.

Kennedy lähtee kaksoisveljien mukaan turvapaikkaan, jossa hän tapaa kaksi muutakin metsästäjäteiniä. Toinen heistä on hyvin älykäs tietokonenero nimeltä Ash Priest ja toinen on Jo Alara, joka tunsi aina kuuluvansa metsästäjien joukkoon. Nämä viisi muodostavat The Legionin, teinien Ghostbusters-ryhmän, joiden tehtävänä on suojella maailmaa pahuudelta.

Tiedättekö, mikä on mielestäni kaikkein kiusallisin kolmiodraama? Veljeskolmiodraama. Minun tekee mieli juosta huutaen karkuun, kun kaksi veljestä rakastuu samaan tyttöön. Minusta se on niin kiusallista. On ilmiselvää, että veljesten välit rakoilevat, kun tyttö seilaa heidän välillään ja mitä todennäköisimmiten he ajautuvat jossain vaiheessa nyrkkitappeluun tuon tytön vuoksi.

Kuten sanoin: kiusallista.

Kennedy Waters ei tietenkään voinut sille mitään, että hän oli niin todella armottoman ihana, että molemmat Winche- siis Lockhartin veljeksistä halusivat hänet. Kennedy oli aina pitänyt itseään outona ja tiennyt ettei koskaan voisi sopia muiden joukkoon, koska hänessä oli jotain pahasti vialla.

Hänellä on... valokuvamuisti.

Kennedy ei voi olla rypemättä itsesäälissä. ”Olen niin erilainen! Olen outo! Friikki!” Kyllä, valokuvamuisti ilmiselvästi tekee hänestä erilaisen. Hän kuluttaa aikaansa ulisemalla yöhön sitä, miten hyödytön hän on ja ettei kukaan halua häntä, vaikka molemmat noista herkkupeppukaksosista juoksevat kieli pitkällä hänen perässään.

Kuitenkin Kennedy on täysi luonnonlahjakkuus aaveiden tuhoamisessa, vaikka 17-vuotisen elämänsä aikana ei ole koskaan edes pidellyt asetta tai tiennyt, mitä tarkoittaa EMF. Mutta ei, Kennedy ei tajunnut omaa mahtavuuttaan. Hän vain oli niin erilainen. Minä en ahdasmielisyyksissäni kyennyt ymmärtämään hänen kärsimystään.

Minun olisi pitänyt lukea takakansi paremmin ennen kuin aloitin lukemisen. Tässä kirjassa ei nimittäin ole pelkkää veljeskolmiodraamaa, mutta myös insta-love-versio sellaisesta. Liian myöhään tajusin, mitä olisi tulossa...

Ja sitten se oli siinä.

Oli jo liian myöhäistä pelastautua.

Ainoa hahmo, josta tässä koko katastrofissa pidin oli Alara. Hänen isoäitinsä oli haitilainen voodoo-papitar, joka opetti Alaralle kaikenlaista riimuista ja niiden merkityksistä. Alara vaikutti ainoalta hyvältä hahmolta tuossa teinilaumassa. Alara ansaitsee tälle kirjalle puoli tähteä. Toinen puolikas tulee hienosta kannesta.

Tässä oli hädin tuskin mitään juonta. Kaikki tuntui olevan vain revitty Supernaturalin selkänahasta. Teinilauma yrittää suojella maailmaa, mutta ryssivät asiat todella pahasti. Unbreakablen loppu oli kuin suoraan neljännen kauden päätösjaksosta.

Minulla ei ole mitään muuta sanottavaa tästä kirjasta. Tämä oli pelkkä typerä klooni Supernaturalista eikä kukaan sarjaa katsonut voi luettuaan tämän kirjan väittää, etteivätkö nuo samankaltaisuudet olisi olleet ihan oikeasti huomattavia. Kuinka hiivatissa tällainen kirja ollaan voitu julkaista?

Kami Garcialle terveisiä. Näin räikeää kopiointia? Ihan todellako?

Rakkaat ihmiset, skipatkaa tämä kirja ja katsokaa mieluummin Supernaturalia. Ihana sarja. Aivan loistava. Lempisarjani koskaan.

Käytin ensimmäisen kerran gifejä. Jotain erilaista välillä.

Gifit täältä.

Lukunäyte: Chapter 1, Sleepwalker, sivu 4

A Silhouette emerged from behind a stone cross.

      I jumped, a tiny gasp escaping my lips. ”Sorry.” My voice wavered. ”I'm looking for my cat.”

      The stranger didn't say a word.

      Sounds intensified at a dizzying rate – branches breaking, leaves rustling, my pulse throbbing. I thought about the hundreds of unsolved crime shows I'd watched with my mom that began exactly like this – a girl standing alone somewhere she shouldn't be, staring at the guy who was about to attack her.

      I stepped back, think mud pushing up around my ankles like a hand rooting me to the spot.

      Please don't hurt me.

      The wind cut through the graveyard, lifting tangles of long hair off the stranger's shoulders and the thin fabric of a white dress from her legs.

The Legion –sarja

Unbreakable (2013)

Unmarked (2014)