Heir of Fire - Sarah J. Maas

Nimi: Heir of Fire

Trilogia/sarja: Throne of Glass, #3

Kirjailija: Sarah J. Maas

Kustantaja: Bloomsbury Childrens

Julkaisuvuosi: 2014

Sivuja: 562 englanninkielisessä pokkarissa

Luettavaksi: Omasta hyllystä

Tähdet: ★★★★★

Juonikuvaus: Consumed by guilt and rage, Celaena can't bring herself to spill blood for the King of Adarlan. She must fight back...

      The Immortal Queen will help her destroy the king - for a price. But as Celaena battles with her darkest memories and her heart breaks for a love that could never last, can she fulfil the bargain and head the almighty court of Terrasen? And who will stand with her?

Ajatukseni: Tämä sarja sen kuin vain paranee. Kolme kirjaa takana ja kolme vielä edessä. Tämä on sitä jotain.

Tässä vaiheessa sarjaa arvioita kirjoittaessani voin oikeastaan puhua enää vain hahmoista melko yleismaailmallisesti, sillä juonesta puhuessani tulisin todennäköisesti paljastaneeksi liikaa. Seuraava kappale sisältää kuitenkin spoilereita edellisestä osasta, joten skippaa se mikäli et ole Crown of Midnightia vielä lukenut.

Chaol sai selville Celaenan salaisuuden ja päätti uhrata oman tulevaisuutensa saadakseen lähetettyä tämän pois kuninkaan kynsistä. Celaena matkustaa Wendlyniin salamurhaamaan Ashryverin perillisen, oman sukulaisensa, mutta tehtävän täytäntöönpanon sijasta hän lähtee tapaamaan Maevea, fae-kuningatarta ja tätiään saadakseen tietää enemmän wyrd-avaimista, jotka antavat haltijalleen julmat voimat. Maeve lupaa kertoa avaimista, mutta vain yhdellä ehdolla: Celaenan täytyy viimein hyväksyä oma verenperintönsä ja opetella käyttämään taikaansa Rowanin, kovaluontoisen fae-prinssin, johdolla.

Ihmiset, tämä sarja muuttuu aina vain eeppisemmäksi. Tätä menoa kun Maas jatkaa tykitystä ei ole epäilyksen häivääkään ettenkö saisi itselleni uuden sarjan kaikkien aikojen suosikkieni listalle. Hyvä luoja oikeasti miten intensiivinen tämä paikoitellen oli. Loppu sai sykkeen nousemaan ja aivan valtavan halun päästä jatko-osiin hetinytäkkiä.

Heir of Fire on oodi hahmokehitykselle. Celaena kasvaa hurjasti tämän osan aikana ja pääsemme näkemään hänestä niin paljon uusia puolia, aikuistumista ja vastuunottoa. Pääsemme oppimaan paljon enemmän hänestä ja menneisyyden tapahtumista, jotka ovat ajaneet hänet siihen pisteeseen, missä nyt ollaan. Ihan älytöntä ajatella, miten paljon olen nyt kahden kirjan aikana tähän sarjaan tykästynyt, etenkin kun ensimmäinen osa oli minulle keskinkertaista vähän parempi lukukokemus, mutta Celaena ärsytti minua todella paljon. Nyt olen niin täysin Team Celaena ja rakastan hänen ääntään ja hahmon monipuolisuutta.

Meikäläinen on niitä jotka eivät nyt oikein hiffaa, mitä hienoa Dorianissa on. Tai siis hahmo on kiinnostava omien juonikuvioidensa kanssa, mutta romanttisissa kuvioissa en yhtään näe mitä jännää tyypissä on :D Chaolinkin kiinnostavuus jotenkin hävisi tässä osassa, erityisesti kun meille esiteltiin kaksi uutta ja aivan äärimmäisen kiehtovaa hahmoa, Aedion ja Rowan. Chaol tuntuu olevan ihan eksyksissä koko kirjan ajan, mikä teki hänen osuuksistaan vähän vaikeita. Rowan on tällä hetkellä kyllä niin ykkösenä shippauslistalla. Niin mielenkiintoinen hahmo!

Aedionin kohdalla riitti yksi vilkaisu hänen näkökulmaansa kääntämään mielipiteeni 180 astetta ja tykästymään hahmoon kovasti. Mahtavaa kun kirjailija pystyy tähän! Odotan niin innolla Aedionin ja Celaenan kohtaamista, joka tällä hetkellä näyttää todella epätoivoiselta... Ja sitten on Manon, Blackbeack-suvun noita. Pidin hänen luvuistaan alusta asti aivan valtavasti, sillä hän on varsin karu ja sydämentön hahmo. Tarinan aikana hänenkin hahmonsa kehittyy todella paljon ja mielenkiinnolla jään odottamaan, mitä tarina Manonille tuo tullessaan.

Maas on luonut kyllä aivan helkkarin upean maailman, johon suosittelen kaikkia tutustumaan. Minulla on vielä kolme osaa edessä enkä voisi olla iloisempi. Ihan heti ei vielä tarvitse hyvästejä heittää!

Lukunäyte: Chapter 1, sivu 12

The tang and reek of the woman hit Celaena before she saw her. Then wide, yellowed eyes were in her face, and a pair of withered, cracked lips parted to hiss, ”Slattern! Don't let me catch you in front od my door again!”

      Celaena pulled back, blinking at the vagrant woman – and at her door, which... was just an alcove in the wall, crammed with rubbish and what had to be sacks of the woman's belongings. The woman herself was hunched, her hair unwashed and teeth a ruins of stumps. Celaena blinked again, the woman's face coming into focus. Furious, half-mad, and filthy.

      Celaena held up her hands, backing away a step, then another. ”Sorry.”

      The woman spat a wad of phlegm onto the cobblestones an inch from Celaena's dusty boots. Failing to mustes the energy to be disgusted or furious, Celaena would have walked away had she not glimpsed herself as she raised her dull gaze from the glob.

      Dirty clothes – stained and dusty and torn. Not to mention, she smelled atrocious, and this vagrant woman had mistaken her for... for a fellow vagrant, competing for space on the streets.

      Well. Wasn't that just wonderful. An all-time low, even for her. Perhaps it'd be funny one day, if she bothered to remember it. She couldn't recall the last time she'd laughed.

      At least she could take some comfort in knowing that it couldn't get worse.

      But then a deep male voice chuckled from the shadows behind her.

Throne of Glass –sarja

    0.1-0.5 The Assassin's Blade (2014)

Throne of Glass (2012)

Crown of Midnight (2013)

Heir of Fire (2014)

Queen of Shadows (2015)

Empire of Storms (2016)

6. osa (2017)