The Safest Lies - Megan Miranda

Nimi: The Safest Lies

Kirjailija: Megan Miranda

Kustantaja: Crown Books for Young Readers

Julkaisuvuosi: 2016

Sivuja: 357 englanninkielisessä pokkarissa

Luettavaksi: Omasta hyllystä

Tähdet: ★★★★☆

Juonikuvaus: Can fear be inherited?

      Kelsey has lived most of her life in a shadow of fear, raised to see danger everywhere. Her mother hasn’t set foot outside their front door in seventeen years, since she escaped from her kidnappers with nothing but her attacker’s baby growing inside her—Kelsey.

      Kelsey knows she’s supposed to keep a low profile for their own protection, but that plan is shattered when she drives off a cliff and is rescued by volunteer firefighter and classmate Ryan Baker.

      A few days later, she arrives home to face her greatest fear: her mother is missing. She and her mother have drilled for all contingencies—except this one. Luckily, Ryan is as skilled at emergency rescues as Kelsey is at escape and evasion.

      To have a chance at a future, Kelsey will have to face all her darkest fears. Because someone is coming for her.

      And the truth about the past may end up being the most dangerous thing of all.

Ajatukseni: Jälleen kerran Megan Mirandan kirjan parissa. Ei ihan niin hyvä, mitä toivoin, mutta 3.5 tähden arvoinen lukukokemus silti.

Kelseyn äiti joutui nuoruudessaan kidnappauksen uhriksi. Hän oli kadoksissa vuoden päivät, kunnes lopulta löytyi elossa ja raskaana, muistamatta lainkaan, mitä hänelle tapahtui. Seitsemäntoista vuotta myöhemmin Kelsey pohtii, onko pelko periytyvää vai opittua. Hänen äitinsä on opettanut tytärtään varomaan kaikkea ja kaikkia sekä löytämään joka paikasta parhaat pakoreitit, edes varmuuden vuoksi. Kelsey on alkanut pohtia, onko hänen äitinsä sekä oma pelkonsa silkkaa vainoharhaa, kunnes eräänä iltana hän palaa kotiinsa vain huomatakseen äitinsä kadonneen ja aseistautuneiden miesten pyrkivän sisään heidän vankasti suojattuun taloonsa.

Lensin kirjan läpi yhdessä päivässä, mikä kertonee kahdesta asiasta: 1) minä pidän Mirandan kirjoista ihan valtavasti ja 2) kirja on aivan äärimmäisen koukuttava ja se täytyi saada loppuun niin nopeasti kuin mahdollista. Mutta. The Safest Lies on kuitenkin tasoltaan heikompi, mitä muut häneltä lukemani kirjat.

Ongelmani oli pääasiassa aivan äärimmäisen epätasainen kerronta. The Safest Lies alkoi niin hyvin. Luin tarinaa suurella mielenkiinnolla ja halusin palavasti tietää, mitä tuleman piti, kunnes päästään kohtaukseen, joka kesti yhtäjaksoisesti lähemmäs sata sivua. Sen jälkeen tarinan eteneminen hidastui merkittävästi ja muuttui jokseenkin katkonaiseksi. Juonen tahditus oli todella vinksallaan ja olisi kaivannut editointia.

Hahmot olivat varsin epätasaisia ja heidän motiivinsa olivat usein todella huonosti selitetty. Kelsey oli varsin hyvä päähenkilö, ei siinä mitään, mutta sitten on esimerkiksi Ryan, jolla ei tunnu olevan oikein mitään kunnon roolia tarinassa. Alussa on kohtaus, joka ei tuntunut sopivan juoneen, vaan toimi pelkkänä kickstartterina Kelseyn ja Ryanin romanssille. Hahmot oli lähinnä vain nakattu yhteen ilman, että kirjailija olisi juurikaan käynyt läpi heidän motiivejaan saatika sitten persooniaan.

Tiedättekö niitä kirjailijoita, joiden teokset noin yleisellä tasolla ovat yleisön mielestä aika keskinkertaisia, mutta sinulle niissä on juuri sitä maagista sitä jotain? Megan Miranda on minulle sellainen kirjailija. Haluan ja aion lukea kaiken, mitä hän kirjoittaa. The Safest Lies on viides lukemani kirja häneltä, minulla on vielä kaksi teosta odottamassa ja huhtikuussa ilmestyy hänen uusimman teoksensa pokkariversio. Miranda kirjoittaa tavalla, joka kolahtaa minuun aivan äärimmäisen lujaa. Se tunne, kun kemiat kohtaavat ja löytää itselleen lempikirjailijan, on aivan mahtava.

The Safest Lies oli varsin ennalta-arvattava, mutta eipä tuo mitään, viihdyin lukemani parissa silti hyvin. Kaikista lukemistani Miranda teoksista tämä on heikoin (pois lukien Vengeance, joka on jatko-osa), mutta ei edes heikkona teoksena ollut lainkaan huono.

Olen sanonut tämän aikaisemminkin ja aion sanoa jälleen kerran: haluan lukea kaiken, mitä Megan Miranda kirjoittaa. All the Missing Girls on jo aloitettu.