maanantai 23. maaliskuuta 2015

What Happens Next - Colleen Clayton

Nimi: What Happens Next
Kirjailija: Colleen Clayton
Kustantaja: Poppy
Julkaisuvuosi: 2012
Sivuja: 313 englanninkielisessä e-kirjassa
Luettavaksi: Omasta hyllystä
Tähdet: ★★★☆☆

Juonikuvaus: How can you talk about something you can’t remember? 
      Before the ski trip, sixteen-year-old Cassidy ”Sid” Murphy was a cheerleader (at the bottom of the pyramid, but still...), a straight-A student, and a member of a solid trio of best friends. When she ends up on a ski lift next to handsome local college boy, Dax Windsor, she’s thrilled; but Dax takes everything from Sid – including a lock of her perfect red curls – and she can’t remember any of it.
      Back home and unable to relate to her old friends, Sid drops her college prep classes and takes up residence in the A/V room with only Corey ”The Living Stoner” Livingston for company. But as she gets to know Corey (slacker, baker, total dreamboat), Sid finds someone who truly makes her happy. Now, if she can just shake the nightmares and those few extra pounds, everything will be perfect... or so she thinks.
      Witty and poignant, Colleen Clayton’s stunning debut is a story about moving on after the unthinkable happens.

Ajatukseni: Tämän kirjan oikea tuomio on 2.5 tähteä.

Minua harmittaa niin paljon. Olisin halunnut pitää tästä kirjasta paljon enemmän, mutta loppujen lopuksi en onnistunut saamaan hirveästi mitään irti. Tämä tunne on kyllä syvältä.

16-vuotias Cassidy ”Sid” Murphy lähtee koulunsa sponssaamalle lasketteluretkelle, jossa tapaa komean ja ystävällisen, vähän vanhemman Dax Windsorin. He lyöttäytyvät yhteen koko päiväksi ja Dax kutsuu Sidin vieläpä illalla juhliin. Sid, joka on aina kokenut olevansa liian isokokoiseksi viihtyäkseen omassa kehossaan, tuntee olonsa nyt halutuksi ja päättää livahtaa tapaamaan Daxia, vain herätäkseen seuraavana aamuna tuntemattomasta sängystä, edellinen ilta pimennossa ja tieto siitä, että jotain kamalaa on tapahtunut. Sid joutuu nyt vaikeaan kierteeseen, jossa hän yrittää päästä yli siitä mitä hänelle tapahtui, mutta tuo ilta ei jätä häntä rauhaan vaan jatkaa kummittelua vielä pitkään.

Yritän lukea realistista fiktiota enemmän, mutta minulla on vaikeuksia löytää mielenkiintoisia contemporary-kirjoja, sellaisia, jotka todella erottuisivat edukseen lukemattomista muista. What Happens Next kiinnitti huomioni sen rankan aiheen takia (raiskaus ja sen jälkimainingit) ja toivoin niin kovasti, että saisin vaikuttavan, koskettavan ja järistelevän lukukokemuksen. Valitettavasti tämä kirja oli kuitenkin huti kohdallani.

Ensimmäinen kolmannes oli vielä kiinnostava ja pidin vielä lukemastani, mutta sitten tarina ikään kuin jämähti paikoilleen. Odotin voimakkaampia tunnetiloja, enemmän kuvausta Sidin sisällä pyörivästä myrskystä, odotin jotain täytettä siihen onttoon tyhjiöön, miltä tämä kirja välillä tuntui. Tai ehkä tämä kirja kuvasi tuota tilannetta täydellisesti, mutta minä en vain onnistunut pääsemään samalle aaltopituudelle kerronnan kanssa.

Sid ei kykene muistamaan, mitä tuona iltana tapahtui, mutta tietää kuitenkin tulleensa raiskatuksi. Hän on aina ollut todella muodokas ja kärsinyt huonoa itsetuntoa kokonsa vuoksi, mutta tuon illan jälkeen hän ajautuu syömishäiriön ja laihdutuksen kierteeseen, joiden kanssa hän sitten kamppailee loppukirjan ajan. Sid ajautuu erilleen parhaista ystävistään eikä hänen elämässään ole pian enää muuta kuin kalorien laskeminen ja juoksu. Hän jäi hahmona minulle liian kaukaiseksi, että olisin onnistunut todella tuntemaan hänen tunteensa.

Selviytymistarinaa enemmän tämä oli minusta romanssi, josta tehdään mahdollisimman hankala lisäilemällä parin kunkin osapuolen taustoille kaikennäköisiä vaikeuksia, mutta jotka sitten lopulta rakkauden parantavan voiman ansiosta kykenevät kääntämään katseensa jälleen tulevaan. Tämä kirja ei tuntunut eroavan oikein millään tavalla muista vaikeita asioita käsittelevistä contemporary-kirjoista. Jos alun ensimmäiset neljäkymmentä sivua oltaisi leikattu pois, koko tarina olisi menettänyt niin sanotusti merkityksensä.

Vasta viimeisillä kolmellakymmenellä sivulla kirjasta puski esiin niin paljon tunteita, että oli kuin hyökyaalto olisi pyyhkäissyt ylitseni. Sellaista toivoin koko kirjan pituudelta, mutta vasta nuo kolmekymmentä sivua sen tekivät. Sitten kirja vain päättyi. Tarina jäi niin pahasti kesken ja niin paljon kysymyksiä jätettiin ilmaan roikkumaan vailla vastauksia tai ratkaisuja. On avoimia loppuja ja sitten on avoimia loppuja. Tämän kirjan loppu oli niin avoin, etten kokenut saavani minkäänlaista oikeaa päätöstä ja tarina vain jätettiin ilmaan roikkumaan.

What Happens Next käsittelee todella rankkaa aihetta, mutta minulle tämä kirja ei kolahtanut. Kemiat eivät kohdanneet. Toivon kuitenkin, että löytäisin joskus jonkun yhtä vakavahenkisen kirjan, joka onnistuu iskemään minua suoraan tunteisiin. Jos tiedätte joitain, saa suositella!

Suosittelen muuten katsomaan David Schwimmerin (Frendien Ross Gellerin) ohjaaman Trust-nimisen elokuvan, joka käsittelee tätä samaa aihetta paljon syvällisemmin sekä uhrin että tämän perheen näkökulmista. Todella hieno elokuva, joka kuuluu vuoden 2010 parhaimmistoon. Kannattaa katsoa.

Lukunäyte: Chapter 2
But it’s just a couple of years, that’s nothing,” he says, laughing.
      He’s only eighteen, maybe a young nineteen.
      I laugh out loud. Really hard. I cover my mouth and try to stifle the Incomparable Sid Murphy Cackling Guffaw.
      Then I stop short.
      ”But the bar? I mean, if you’re only nineteen --”
      ”Almost nineteen,” he says, raising a finger. “Never heard of a fake ID?”
      Duh, Sid.
      ”Ahhhh. The fake ID,” I say.
      Whew. Okay, just two years. This is good. Great, even. God, what a load off. He gets up and opens the front door, stretching an arm out for me to go in.
      ”Walk into my parlor, mademoiselle. I think Law & Order is about to start.”
      And then he finally remarks on my hair. He didn’t mention it in all the hours that we spent skiing together. He doesn’t give me the compliment directly but says it in kind of a way that comes across as thinking out loud. While I am walking past him, he gently takes a coil of my hair between his thumb and finger and when it is stretched to the limit, he releases it, and back it springs.
      ”Man. Spectacular,” he says. ”These things, they go on forever.”
      And in I go.
      The love of my young life following behind me.

2 kommenttia:

  1. Sama ongelma minullakin (edelleen), nykyään oikein janoan contemporary-kirjoja, jotka olisivat oikeasti realistisia ja joihin voisin samaistua. Fangirl oli sellainen, mutta se loppui liian nopeasti! Nyyh. Pitäisi katsoa tuo Trust, kiinnostanut jo jonkin aikaa. Vähän samaa aihetta käsittelee Laurie Halse Andersonin Speak, josta on myös elokuva. Muistaakseni tarinalla on hyvä, vahva idea, mutta Goodreadissa olen kuitenkin antanut kirjalle vain 2 tähteä hmm... no, lukemisesta on jo aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun pitäisi kyllä lukea tuo Fangirl, kerta sen syksyllä ostin jo ja kun kaikki kehuvat sitä niin paljon :D Trust on todella hieno elokuva, jota suosittelen kovasti erityisesti jos haluaa katsoa jotain riipivän realistista. Olen joskus tainnut kuulla tuosta Speakista ja voisi ihan vilkaista, löytyisikö se mistään. Tällä hetkellä minulla on päällä contemporary-piikki ja tekisi mieli lukea joku kunnon nappaava kirja. Aina mitä lähemmäs kesää tullaan sitä enemmän tekee mieli realistisia kirjoja lukea!

      Poista

Jaa mietteesi!