Nimi: Wither
Trilogia/sarja: The Withered Series, #1
Kirjailija: Amy Miles
Kustantaja: Amy Miles Books
Julkaisuvuosi: 2014
Sivuja: 242 englanninkielisessä e-kirjassa
Luettavaksi: Omasta hyllystä
Tähdet: ★☆☆☆☆
Juonikuvaus: I always thought when the apocalypse finally began I would be swinging my baseball bat with the best of them, in true zombie slayer fashion. I was prepped and ready to smash in some heads if the need ever arose.
The problem is... no one ever warned me that I would have to fear the humans instead. The ones who still remember their names and how to put a gun to your temple when they want something.
The others... well, they pretty much keep to themselves.
Wither is a psychological thriller that poses the question... what if the zombies aren't the ones we should fear? What if it's human nature instead?
How far would YOU go to survive just one more day?
Do not fear the Withered Ones. Fear the ones still human.
Juonikuvaus: I always thought when the apocalypse finally began I would be swinging my baseball bat with the best of them, in true zombie slayer fashion. I was prepped and ready to smash in some heads if the need ever arose.
The problem is... no one ever warned me that I would have to fear the humans instead. The ones who still remember their names and how to put a gun to your temple when they want something.
The others... well, they pretty much keep to themselves.
Wither is a psychological thriller that poses the question... what if the zombies aren't the ones we should fear? What if it's human nature instead?
How far would YOU go to survive just one more day?
Do not fear the Withered Ones. Fear the ones still human.
Ajatukseni: Alkaa pikku hiljaa tuntua siltä, että sokkotreffit Amazoin ilmaisten e-kirjojen kanssa ei olekaan ihan niin hyvä idea. Oli Blemished, oli Timebound ja sitten oli Wither. Kokemukseni eivät ole olleet loistokkaita.
Avery on nuori nainen, joka on elänyt nähdäkseen zombiapokalypsin. Tämä maailmanloppu ei kuitenkaan ole sellainen, mitä elokuvat ynnä muut ovat sen kuvanneet olevan: kuihtuneet kävelevät ruumiit eivät häiritse ketään tai aiheuta vaaraa, kunhan vain talsivat kaduilla lasittunut katse silmissä. Maailma ei kuitenkaan ole turvallinen, sillä todellinen vaara piileekin ihmisissä, jotka metsästävät eloonjääneitä käsiinsä vuodattaakseen heidät kuiviin verestä, jonka uskotaan olevan parannus kuihtumisen estämiseen. Erään iltana Avery istuu äitinsä sairaalavuoteen vieressä, kun sairaalaan hyökätään ja Avery on menettää henkensä. Väliin astuu kuitenkin sotilas nimeltä Cable, ja pian he päättävät ryhtyä tekemään yhteistyötä selvitäkseen hengissä tuossa maailmassa.
Kun katsotte kantta, mitä asioita teille tulee ensimmäisenä mieleen? Kenties toimintaa, kauhua, todellista selviytymiskamppailua? Entä mitä sanoisitte, jos kertoisinkin tämän olevan todellisuudessa todella tapahtumaton maailmanlopunkuvaus, jonka tarinan pääpaino on romanssissa ja likaisen pervon lähentely-yritysten välttelemisessä? Olen todella pettynyt, kun en vieläkään saanut sitä täydellistä zombikirjaa.
Tarina alkoi kyllä sinänsä lupaavasti. Heti alussa tuli toimintakohtaus, joka oli hyvin intensiivisesti kirjoitettu, ja arvelin silloin iskeneeni kultasuoneen... kuvittelin, että tässä se olisi. Se täydellinen toiminta/zombi/apokalptinen tarina. Siitä sitten ei menty kuin jotain nelisenkymmentä sivua eteenpäin kun kaikki lähti niin lujaan alamäkeen että aloin jo pelätä pahinta.
En pitänyt yhdestäkään hahmosta koko kirjan aikana. Avery oli äkkipikainen ja todella hermoheikko päähenkilö, joka pyörtyilee tuon tuosta ja siinä välissä esittää paljon kovanaamaisempaa mitä todella oli. Ensimmäisten 70 sivun aikana Avery pyörtyy kolme kertaa. Se oli aika surkuhupaisaa. Sitten meillä on Cable, eli se perus hurmaavan komea uros, jolla on kreikkalaisen jumalan kroppa ja joka on valmis tekemään kaikkensa naisensa eteen. Luoja kun romanssi roihahti näiden kahden välille ei silmien pyörittelystä tullut minulla loppua.
Hahmokaartiin kuuluu myös likainen pervo nimeltä Sal, joka on mukana vain ja ainoastaan osoittaakseen todella perverssillä tavalla Averyn ylivertaisuutta sekä ulkonäössä että itsensä puolustamisessa kaikkiin muihin naisiin. Muut naispuoliset hahmot olivatkin sitten sitten teini-ikäinen, raskaana oleva kuka-lie-unohdin-jo-nimen sekä Victoria, hermoheikko nainen, joka ei pärjää ilman ympärillään pyöriviä miehiä. Alex-niminen mies oli tarinassa mukana siksi, että lukijan kasvoille saataisiin nakattua kolmiodraaman ja romanttisen jännitteen tuntua (as if...).
En ole varma, pitäisikö minun kehua Amy Milesia hieman erilaisesta zombikirjasta vai buuata tätä niin tylsää maailmanlopunkuvausta. Miksi edes nakata tarinaan mukaan zombeja, jos ne eivät aiheuta jännitettä, vaaratilanteita tai kauhua? Olisin saattanut pitää tästä enemmän, mikäli Miles olisi jättänyt zombit sikseen ja keskittynyt pelkästään ihmisten aiheuttaman maanpäällisen helvetin kuvaamiseen. Jos haluaa saada aikaan uskottavan maailman, täytyy sitä kehittää ja rakentaa jollain periaatteella. Randomien elementtien nakkelemisen sekaisin ei ole se paras vaihtoehto.
Älköön kukaan vaivautuko tämän kanssa. Wither ei ole lukemisen vaivan arvoinen. Minua ottaa päähän, sillä haikailen edelleenkin jonkun kunnon zombikirjan perään. Elävät kuolleet eivät ole suosikkejani kauhun saralla, koska kaikki elokuvatkin tuntuvat olevan samanlaisia. Tällä hetkellä minun lippulaivoinani ovat The Walking Dead -sarja ja ensimmäinen Resident Evil -elokuva (ja vain se ensimmäinen).
Joten siinä kai se. Wither oli täysi floppi ja erittäin epäonnistunut sokkotreffikumppani.
Pyyntö teille rakkaat ihmiset: suositelkaa minulle hyviä zombikirjoja. Sellaisia, joissa saisin vaaraa, toimintaa, jännitettä ja kiinnostavia hahmoja, joita ei halua kuristaa heti ensimmäisten sadan sivun aikana.
Lukunäyte: Chapter 1
The lights flicker again overhead and then fade for the last time, plunging the room into darkness. I clasp my hands over my mouth to suppress my scream as something large slams into the door of the room. I hold my breath and wait for someone to enter, but the door remains closed. I clutch my gun to my chest.
Think, Avery! I pound my fist against my head. I can’t shoot them all.
My lips quake as I sink down the wall, covering my ears to muffle the horrific clamor of death that fill the once peaceful ward. The sounds of butchering diminish, but the hammering of my heart in my ears only increases.
Another loud bang against the door sends me scuttling on my hands and feet toward my mother’s bed. The steady droning hiss of her breathing machine catches my attention. The battery pack must have kicked in when the generator failed. They will hear it!
It is inevitable. This hospital wing is easy pickings.
The fifth floor is for long term care patients like my mother. Some are recovering from strokes or heart attacks. Others, like my mother, are trapped in a coma with a slim chance of ever waking again. None will put up much of a fight.
I should have left when I had the chance.
The Withered Series –sarja
Wither (2014)
Resurrect (2015)
Kommenttini ei nyt liity tähän kirjaan, koska vaikka tämä kirja olisi suomennettu, niin en vaivautuisi lukemaan, ihan jo sinun bloggauksesi perusteella. Mutta noin yleensä blogistasi: luet niin paljon ihanan tuntuisia kirjoja, ja sitten mulle tulee heti tunne: tämä on luettava! Mutta sitten on odotettava että kirja joskus suomennetaan, sillä valitettavasti en ole vielä löytänyt englanniksi lukemisen taitoa. :/ Mutta ihana blogi sinulla silti on! <3
VastaaPoistaKiitos! <3 Olen iloinen, että niin monet kirjat kiinnostavat :) Vaikka englanti saattaakin tuntua todella vaikealta, kannattaa kuitenkin vain päättäväisesti yrittää sitä lukea. Kieleen tottuu melko nopeasti ja YA-kirjoilla on aika helppo aloittaa, sillä niiden kieli ja sanasto on yleensä suhteellisen helppoa. Yksi helpoimmista tutustumistavoista on lukea englanniksi sellainen kirja, jonka on lukenut myös suomeksi :) Englanniksi lukeminen on periaatteessa ainoa keino lukea monipuolista YA-kirjallisuutta, sillä niin vähän näitä kirjoja käännetään ja se on todella suuri sääli :\
PoistaNauroin makeasti tuolle "kuka-lie-unohdin-jo-nimen" -ilmaukselle :D Siinä vaiheessa, kun käy noin voi päätellä, ettei kyseessä ollut kovin mieleenpainuva kirja.
VastaaPoistaOikeasti minulla ei ole enää mitään muistikuvaa mikä sen yhden tytön nimi oli. Kertoo tosiaan kohdallani tarinan tasosta :D
PoistaWorld War Z? En ole lukenut kokonaan, jäi kesken sivulle 52 kun huomasin olevani liian herkästi säikkyvässä tilassa. Alku ainakin hyvin kirjoitettu, ja se ällötyksenikin koski oikeastaan sydänleikkausta :D
VastaaPoistaWorld War Z on kyllä yksi vaihtoehto, mutta olen mennyt lainaamaan omani veljelleni. Pitää kärttää sitä takaisin ja lukea se :D
PoistaStephen King - Kuulolla oli ainakin hyvä kirja. En kyll muista kuinka isossa osassa ne zombit oli ja niistä tais tulla vähemmän zombimaisia myöhemmin. :D No jaa, hyvä kirja se silti oli ja sitä suosittelisin
VastaaPoistaKiitos vinkistä! Pitää pistää kirja muistiin ja katsella jos sen vaikka kirjastosta mukaan nappaisin :D
Poista