Nimi: Private Peaceful
Kirjailija: Michael Morpurgo
Kustantaja: Scholastic Paperbacks
Julkaisuvuosi: 2003
Sivuja: 195 + 29 englanninkielisessä pokkarissa
Luettavaksi: Omasta hyllystä
Tähdet: ★★★★☆
Juonikuvaus: From the Children's Laureate of England, a stunning novel of the First World War, a boy who is on its front lines, and a childhood remembered. Includes After Words bonus features.
As the enemy lurks in the darkness, Thomas struggles to stay awake through the night. He has lived through the terror of gas attacks and watched friends die by his side. But in the morning, Thomas will be forced to confront an even greater horror.
As the minutes tick by, Thomas remembers his childhood spent deep in the countryside with his mother, his brothers, and Molly, the love of his life. But each minute that passes brings Thomas closer to something he can't bear to to think about--the moment when the war and its horrific consequences will change his life forever.
Ajatukseni: Kaikkein suurin virheeni tämän kirjan kohdalla oli se, että aloitin tämän hyvin pian John Boynen Kuudennen miehen jälkeen. Virhe. Suuri sellainen. Ensimmäisen puolikkaan jälkeen pistin kirjan kylmän viileästi vain syrjään odottamaan parempaa hetkeä ja se olikin lopulta oikea päätös.
Private Peaceful on nuoren Thomas Peacefulin kertomus omasta elämästään, jota hän muistee öisen vahtivuoronsa aikaan Belgiassa ensimmäisen maailmansodan aikaan. Hän muistelee lapsuuttaan ja isänsä menettämisen aiheuttamaa tuskaa ja syyllisyyttä, ensirakkauttaan muutamaa vuotta vanhempaan Mollyyn, hänen perheensä rahavaikeuksia ja lopulta tapahtumia, jotka johtivat hänen ja veljensä Charlien värväytymään armeijaan ja tarttumaan aseisiin saksalaisia vastaan. Yhden yön aikana Thomas muistelee läpi lyhyen elämänsä tapahtumia aina nykyhetkeen asti ja lopulta sitä viimeistä käännettä, joka pakottaa hänet jättämään lapsuuden menneeseen ja jatkaa nyt aikuisena miehenä.
Yrittäessäni keskittyä tähän kirjaan mielessäni pyöri pelkästään ”tämä ei ole Kuudes mies tämä ei ole Kuudes mies...”. Asetelma, ajankohta ja tapahtumaympäristö olivat todella samanlaiset. Private Peaceful ei ansainnut tuollaista jakautunutta huomiota, sillä kyseessä on ilman epäilystäkään todella kaunis ja surumielinen kasvutarina, joka ansaitsee kaiken mitä lukijana sille voi tarjota.
Thomas lähtee kertomaan tarinaansa viattomista lapsuuden hetkistä. Hän kertoo leikeistään veljiensä Charlien ja hitaanpuoleisen Big Joen kanssa, ongelmista joita hän joutui kokemaan koulussa, tappeluista joihin hän joutuu puolustaakseen Joeta kiusaajilta, kauniin ja kiltin Mollyn tapaamisesta... Thomasin lapsuuteen kuului monia ilon, surun, suuttumuksen ja huolen hetkiä, mutta elämä oli vielä riemukasta ja leikkimielistä.
Mutta sitten sitä varttuu ja alkaa huomata monien asioiden muuttuvan. Thomas on lyhyen elämänsä aikana ehtinyt kohdata niin paljon asioita ja hänen haikea, rehellinen ja yksinkertainen kertojanäänensä vetää lukijaa kovasti puoleensa. Etenkin kun olin päässyt riittävästi yli Boyne-kuopasta, viihdyin tämän kirjan parissa niin hyvin. Kirjailija teki todella fiksusti pitäessään tarinan niin lyhyenä ja yksinkertaisena, sillä iskee se iskee tunteisiin paljon tehokkaammin.
Kaikkein eniten tämä kirja käsittelee kuitenkin perhessuhteita ja veljesrakkautta, mikä varsinkin loppua kohden sai minulle nousemaan tipan linssiin. Romanttiset vaikeudet saavat minut usein vain pyörittelemään päätäni, koska liian usein se draama on niin turhaa. Sen sijaan minä herkistyn aina niin paljon hienoista perhesuhteiden kuvailusta ja tässä on loistava esimerkki siitä. Thomasin ja Charlien veljellisyys oli niin liikuttavaa luettavaa, sillä se kesti, tapahtuipa mitä tahansa. Loppu sai todellakin sydämeni murtumaan...
Michael Morpurgolla on laaja tuotanto, johon kuuluu useita sota-ajankuvauksia. Näistä lienee tunnetuin on Sotahevonen, josta on tehty myös samanniminen elokuva ja näytelmä. Myös Private Peacefulista on tehty elokuva, joka minun täytyy aivan ehdottomasti nähdä.
Private Peaceful on todella surumielinen ja kaunis kasvutarina lapsuuden ja nuoruuden kivikoista ja riemuista, mutta myös perhesiteiden tärkeydestä, rakastumisesta ja aikuiseksi kasvamisesta ensimmäisen maailmansodan keskellä.
Private Peaceful kannattaa lukea, mikäli tilaisuus siihen tulee.
Lukunäyte: Five past ten, sivut 1-2
They've gone now, and I'm alone at last. I have the whole night ahead of me, and I won't waste a single moment of it. I shan't sleep it away. I won't dream it away either. I mustn't, because every moment of it will be far too precious.
I want to try to remember everything, just as it was, just as it happened. I've had nearly eighteen years of yesterdays and tomorrows, and tonight I must remember as many of them as I can. I want tonight to be long, as long as my life, not filled wirh fleeting dreams that rush me on towards dawn.
Tonight, more than any other night of my life, I want to feel alive.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jaa mietteesi!