Crown of Midnight - Sarah J. Maas

Nimi: Crown of Midnight

Trilogia/sarja: Throne of Glass, #2

Kirjailija: Bloomsbury USA Childrens

Kustantaja: Sarah J. Maas

Julkaisuvuosi: 2013

Sivuja: 418 + 16 englanninkielisessä pokkarissa

Luettavaksi: Omasta hyllystä

Tähdet: ★★★★★

Juonikuvaus: Celaena Sardothien is the king's Champion – yet she is far from loyal to the crown, for the man she serves is bent on evil. But working against her master in secret is no easy task. As Celaena tries to untangle the mysteries buried within the glass castle, she can trust no one, not even her supposed allies Crown Prince Dorian, Captain of the Guard Chaol, and foreign princess Nehemia.

      Then, an unspeakable tragedy shatters Celaena's world. She must decide once and for all where her loyalties lie... and whom she will fight for.

Ajatukseni: Jep, Crown of Midnight oli silkkaa kidutusta alusta loppuun. Minä rakastin sitä.

Celaena Sardothien on nyt kuninkaan salamurhaaja, mutta ei täysin tämän määräysvallassa. Hän tekee salamurharetkillään ratkaisuja, jotka voivat saattaa vaaraan ei vain hänet itsensä, mutta myös läheisimmät ystävänsä. Kun Celaena saa seuraavan kohteensa, tajuaakin hän astuvansa pian juonittelun, petturuuden, selkäänpuukotuksen ja salaisuuksien verkkoon, jonka kiristyessä joutuu hän nyt miettimään, mitkä hänen lojaliteettinsa ovat.

Aivan ensimmäinen reaktioni kirjan alusta oli suunnaton hämmästys, että minä yhtäkkiä pidinkin Celaenasta. Edellisessä osassa Celaenan mahtailu ärsytti minua, mutta nyt suureksi ilokseni hän vaikuttikin enemmän inhimilliseltä olennolta, jollaisesta on paljon helpompi pitää. Olen tällä hetkellä niin Team Celaena, etten malta odottaa, mitä jatko-osat hänen osalleen vielä lupailevat!

Nyt kun luin Celaenan tarinaa lähemmin, huomasin miten hieno hahmo on kyseessä. Hän on niin loistavasti kehitetty! Olin aivan häkeltynyt, miten monitasoinen hahmo on kyseessä ja kuinka voimalla hän elää tunteidensa mukaan. Kun Celaena lähtee vähän puolivälin jälkeen metsästykselle (kirjan lukeneet tiedätte, mitä kohtausta tarkoitan...), olin oikeasti niin jäätynyt paikoilleni enkä pystynyt repimään silmiäni irti kirjan sivuista.

Minua hirvitti, miten pimeitä kolkkia Celaenasta löytyy, mutta samalla minua ihastutti, miten voimakkaasti hän antaa myös intohimon elää sisällään, erityisesti vielä kaiken sen jälkeen mitä hän on käynyt läpi. Hän tekee myös aivan mammuttimaisia mokia juuri tuon luonteensa vuoksi, mutta ne tekevät hänestä nimenomaan inhimillisen ja siten myös uskottavan. Vau, olen täysin häkeltynyt Celaenan hahmosta.

Tämän kirjan juoni oli niin jännittävä, että kun vauhtiin pääsee on tämä pakko lukea loppuun käytännössä yhdeltä istumalta. Yksi suurimmista valituksenaiheistani Throne of Glassissa oli juonen ennalta-arvattavuus, mutta tässä osassa mikään se ei ollut ongelmana. Crown of Midnight oli hengästyttävän jännittävä alusta loppuun ja tarjoilee pari niin järkyttävää juonenkäännettä, etten voinut muuta kuin tuijottaa kirjaa täysin jäätyneenä. Ja kuinka tämä loppui? Oumaigaad...

Olen niin Chaolin puolella, ettei Dorian mahdu edes viereen. Ei, Dorian ei mahdu edes samaan huoneeseen Chaolin kanssa. Aaaah, Chaol oli tässä kirjassa niin armottoman ihana! Ja miten paljon hänenkin hahmonsa avautuu lukijoille. Edellisessä osassa oli jo minulle selvää, että Chaol all the way, mutta jäin silti kaipaamaan enemmän syvyyttä hänen hahmoonsa ja sitä minä nyt todellakin sain. Chaol ja Celaena yhdessä ovat kuin raastinrauta sydämelleni.

Sarah J. Maas tietää, miten draamaa ja romanssia kirjoitetaan. Hän kiduttaa lukijaa herkullisella draamalla, pistää kiemurtelemaan tuolilla, anelemaan armoa, että Maas päästäisi hänet viimeinkin tuskistaan, vapauttamalla edes hieman sitä julmaa, tukahduttavaa tunnelmaa, jotta lukija saisi hieman vedettyä henkeä. HAHAHHAA, mutta ei! Armoa ei anneta! Maas hykertelee itsekseen tuntiessaan sen lukijoiden tuskan, mitä hän tarinallaan saakaan aikaan. Crown of Midnight polkee lukijan sellaiseen henkiseen monttuun, että itsensä kokoaminen tämän jälkeen on valtava haaste.

Crown of Midnight oli todellinen vuoristorata ja aivan loistava jatko-osa, joka ei pysähdy hetkeksikään. Olin täysin tämän kirjan pauloissa, nautin aivan suunnattomasti juonikuvioista, draamasta sekä Celaenasta ja Chaolista. Rakastin tätä kirjaa niin paljon!

Kolmas osa, Heir of Fire, täytyy lukea heti kun sen käsiini saan. En uskalla edes lähteä arvailemaan, mitä Maas tarinallaan vielä tekee. Olen vältellyt spoilereita kuin ruttoa, koska en halua edes pientä vihjettä siitä, mitä tuleman pitää. En malta odottaa!

Suosittelen tätä sarjaa aivan ehdottomasti!

Lukunäyte: Chapter 3, sivut 17-18

Celaena sprinted through the darkness of the secret passageway, her breathing ragged. She glanced over her shoulder to find Cain grinning at her, his eyes like burning coals.

      No matter how fast she ran, his stalking gait easily kept him just behind her. After him flowed a wake of glowing green Wyrdmarks, their stange shapes and symbols illuminating the ancient blocks of stone. And behind Cain, its long nails scraping against the ground, lumbered the ridderak.

      Celaena stumbled, but remained upright. Each step felt like she was wading through mud. She couldn't escape him. He would catch her evetually. And once the ridderak got hold of her... She didn't dare glance again at those too-big teeth that jutted out of its mouth or those fathomless eyes, gleaming with the desire to devour her bit.

      Cain chuckled, the sound grating on the stone walls. He was close now. Close enough that his fingers against the nape of her neck. He whispered her name, her true name, and she screamed as he –

Throne of Glass –sarja

    0.1-0.5 The Assassin's Blade (2014)

Throne of Glass (2012)

Crown of Midnight (2013)

Heir of Fire (2014)

Queen of Shadows (2015)

5. osa (2016)

6. osa (2017)