Kill Me Softly - Sarah Cross

Nimi: Kill Me Softly

Trilogia/sarja: Beau Rivage, #1

Kirjailija: Sarah Cross

Kustantaja: EgmontUSA

Julkaisuvuosi: 2012

Sivuja: 331 englanninkielisessä e-kirjassa

Luettavaksi: Omasta hyllystä

Tähdet: ★★☆☆☆

Juonikuvaus: True love’s kiss just may prove deadly…

      Mirabelle’s past is shrouded in secrecy, from her parents’ tragic deaths to her guardians’ half-truths about why she can’t return to her birthplace, Beau Rivage. Desperate to see the town, Mira runs away a week before her sixteenth birthday – and discovers a world she never could have imagined.

      In Beau Rivage, nothing is what it seems – the strangely pale girl with a morbid interest in apples, the obnoxious playboy who’s a beast to everyone he meets, and the chivalrous guy who has a thing for damsels in distress. Here, fairy tales come to life, curses are awakened, and ancient stories are played out again and again.

      But fairy tales aren’t pretty things, and they don’t always end in happily ever after. Mira has a role to play, a fairy-tale destiny to embrace or resist. As she struggles to take control of her fate, Mira is drawn into the lives of two brothers with fairy-tale curses of their own … brothers who share a dark secret. And she’ll find that love, just like fairy tales, can have sharp edges and hidden thorns. 

Ajatukseni: Tämän kirjan oikea tuomio on 1.5 tähteä. 

So... Kill Me Softly happened... En muista vähään aikaan lukeneeni kirjaa, joka herätti minussa näin voimakasta kuvotuksen tunnetta. Se tunne pohjautui puhtaasti romanssiin. Romanssi sai minulta karvat nousemaan pystyyn. 

Mirabelle ”Mira” Lively karkaa yön turvin ylisuojelevilta kummitädeiltään vieraillakseen synnyinkaupungissaan Beau Rivagessa etsiäkseen vanhempiensa haudat ennen kuudettatoista syntymäpäiväänsä. Perillä Mira tajuaa millainen tolppa olikaan huomatessaan ettei hänellä ole edes yöpaikkaa. Istuskellessaan yökahvilassa häntä lähestyy kaksi poikaa, erikoinen Blue ja kiltti Freddie, joista ensimmäinen on todella halukas ajamaan Miran tiehensä kaupungista. Mira häipyy kahvilasta ja suuntaa kasinolle, jossa tapaa überihQun Felixin, joka tarjoutuu majoittamaan Miran sviittiinsä. Myöhemmin Miran tavatessa Bluen kaveriporukan alkaa hän kuulla puhetta kirouksista, jotka tuntuvat yllättävän todellisilta ja löytävän yllättävällä tavalla myös Miran menneisyyden. 

Kill Me Softly on Olipa kerran -tv-sarjan teiniversio kaikkine angsteineen, romanttisine draamoineen ja naiiveine päähenkilöineen. Tunnettujen klassikkosatujen sovittamista nykymaailmaan mysteeriseen kaupunkiin, jossa sakki tuntuu tietävän aina enemmän mitä lukija/katsoja. En voi omaperäisyyden nimeen hirveästi lippua liehutella.

Minulla oli niin paljon ongelmia tämän kirjan kanssa, mutta luojan kiitos tässä oli muutamia juttuja joista ihan pidinkin. Kerronta oli helppoa, tarina eteni nopeatempoisesti, hahmokaarti oli värikäs ja monipuolinen ja tapahtumaympäristö ihan jees. Valitettavasti tässä oli kuitenkin paljon enemmän asioita, jotka saivat minut tuntemaan oloni todella epämukavaksi. Kuten romanssi.

Romanssi sai minulta karvat nousemaan pystyyn ja sai aikaan sen tasoisen kuvotusreaktion aikaan etten ole hetkeen tuntenut oloani niin epämukavaksi romanssia lukiessani. Felix on 21-22-vuotias. Mira on 15 (muistakaa tämä). Kun Mira tapaa Felixin ensimmäisen kerran, tuo täysin tuntematon jätkä tarjoutuu majoittamaan hänet kasinonsa sviittiin. Ööh, äly hoi, varoitusmerkkejä?! He jakavat herkkiä muistoja traagisista menneisyyksistään ja oi, Felix suutelee Miraa otsalle. Yhteys on syntynyt ja koko maailmankaikkeuden historian kaunein romanssi on saanut alkunsa. 

Kaksi päivää tästä myöhemmin Mira haluaa jakaa sängyn Felixin kanssa ja antaa tuon täysin tuntemattoman 21-22-vuotiaan miehen kouria rintojaan. Mira vannoo olevansa rakastunut Felixiin, tuntevansa tämän sieluaan myöten, hän ostaa alusvaatteita voidakseen vietellä Felixin... kahden päivän jälkeen. Felix on ihana, Felix on komea, Felix on... häiriintynyt pedofiili joka viettelee kaduilta löytämiään teinejä ja vie heidät sviittiinsä kouriakseen heidän paidanalusiaan kaksi päivää tapaamisesta.

Ei, en pysty. Minussa heräsi niin voimakas ällötys koko romanssia kohtaan. Teinit tekevät välillä aivan harvinaisen typeriä ratkaisuja, mutta Mira oli aivan omaa luokkaansa. Hän ei ole pelkästään aivan hemmetin typerä, hän on myös niin ylimielinen ja ilkeä kaikille niille, jotka yrittävät olla järjenääniä vastapainona hänen idiotismilleen. Tyyliin kun kaikki varoittavat Miraa Felixistä ja että tyypissä on ilmiselvästi jotain vialla, Mira inisee kuinka kaikki puuttuvat hänen ruusuiseen romanssiinsa ja miksei hänen puolestaan voida olla iloisia. Voi. Hyvää. Päivää.

Minä inhosin Miraa. Ei vain hänen typeryytensä takia, vaan enemmän siksi miten inhottavasti hän kohtelee niitä, jotka yrittävät oikeasti olla hänelle mukavia ja takoa järkeä hänen päässään vallitsevaan tyhjiöön. Blue oli hahmo, josta pidin niin paljon ja joka oli aidosti kiinnostavin koko sakista ja tunsin niin suurta myötätuntoa häntä kohtaan, että hän joutui sietämään Miraa, koko luomakunnan typerintä tossua. Blue-parka, otan osaa roolistasi, johon kirjailija sinut pakotti.

Yllättävää kyllä, tällä oli olipakerranmaisuudestaan huolimatta varsin kiinnostava tapahtumaympäristö ja mysteeri huhuttujen kirousten ympärillä. Vaikka Beau Rivagea olisi voitu kuvailla ja taustoittaa enemmän, mutta silti viihdyin varsin hyvin kaupungin säilömien salaisuuksien parissa. Pääsemme tutustumaan useisiin potentiaalisiin parituksiin heidän kohtaloaan määrittelevien kiroustensa mukaan ja ilmeisesti sarjan tulevat kirjat tulevat jokainen edustamaan omaa paristustaan. Ihan jännä, sillä olen muutaman heidän kohtaloistaan jopa kiinnostunut ja siksi halukas lukemaan myös seuraavat osat.

Mietiskelin oliko tämä tarkoituksella niin korni aina onelinereita ja dialogia myöten. Siltä tavallaan vähän tuntui jo pelkästään tarinan idean perusteella. Sadut ovat kiistattomasti melkoisen korneja ja kliseisiä välillä (c'moon, eikö muka ole), joten ehkä tämäkin kirja oli tarkoituksella välillä niin tajuttoman korni. Mikäli näin, Cross onnistui siinä erinomaisesti.

Mikään kehuttava tai hääppöinen kirja Kill Me Softly ei ollut, joten ihan suositella en tätä oman kokemukseni pohjalta voi. Mutta jos valituksistani huolimatta tästä kiinnostuit, lue pois. 

Lukunäyte: Chapter three

Pale dawn light bled around the curtains -- enough for Mira to see that the bolt on the door had been breached, and the door had been flung open and slammed hard against the wall. A slender, dark figure moved swiftly through the room –

      And pounced on the bed.

      Mira started to scream; she reached for the phone beside the bed as the intruder’s body fell onto hers. A hot hand clamped over her mouth.

      ”What are you still doing here?” he hissed. ”Are you crazy?”
      Disoriented but filled with adrenaline, she bucked like a wave – she was stronger than she looked; she’d been dancing ballroom for years -- and managed to roll him off her, his body thumping hard against the floor. Her instincts said, fight, protect yourself.

      She leapt from the bed and landed on him, her knees striking his chest. Then she reached for the phone – and she would have smashed it into his head if he hadn’t jolted his hips and knocked her sideways.

      He grabbed her wrists and pinned her flat on her back. Leaned over her.

      And in the dim hints of dawn, she recognized him. The spiky hair. The wiry frame that was working hard to keep her trapped. And her fear quickly turned to anger.

      ”You really are crazy,” Blue muttered. ”You need to get the hell out of here, now.”

Beau Rivage –sarja

Kill Me Softly (2012)

    1.5 After the Ball (2012)

    1.6 Twin Roses (2014)

Tear You Apart (2015)