maanantai 8. tammikuuta 2018

18 must-read-teosta vuodelle 2018

TBR-pinojen suunnittelu on aina mukavaa puuhaa. Tähän aikaan vuodesta sitä tekee mieli lukea tyyliin kaikkea, ja mihin tahansa teokseen katseeni osuukin, haluaisin aloittaa sen vaikka heti.

Suunnittelin itselleni kahdeksantoista teoksen TBR-pinon vuodelle 2018. Haluan tänä vuonna laajentaa lukemistoani ja tutustua enemmän kauhuun, mysteereihin ja trillereihin, sillä nämä genret ovat alkaneet kiinnostaa minua viime aikoina aivan äärimmäisen paljon. Mielessäni kytee lista kirjailijoita, sekä tuttuja että tuntemattomia, joiden teoksiin haluan tänä vuonna tutustua.


  1. Lionel Shriver: We Need to Talk about Kevin
  2. Mark Z. Danielewski: House of Leaves
  3. David Mitchell: Cloud Atlas
  4. Kate Morton: Hylätty puutarha
  5. Rosamund Lupton: Hiljaisuuteen hävinneet
  6. Rosamund Lupton: Mitä jäljelle jää
  7. Stephen King: The Green Mile
  8. Stephen King: The Long Walk
  9. Stephen King: Uinu, uinu lemmikkini
  10. Alice Hoffman: The Museum of Extraordinary Things
  11. Richard Flanagan: The Narrow Road to the Deep North
  12. Dave Eggers: The Circle
  13. Sylvain Neuvel: Uinuvat jättiläiset (Themis-kansiot, #1)
  14. Scott Lynch: The Lies of Locke Lamora (Gentleman Bastard, #1)
  15. V.E. Schwab: A Darker Shade of Magic (Shades of Magic, #1)
  16. S.J. Kincaid: Insignia (Insignia, #1)
  17. Sarah J. Maas: A Court of Thorns and Roses (A Court of Thorns and Roses, #1)
  18. Brandon Sanderson: The Final Empire (Mistborn, #1)

Luettu: 0/18

Listassani on mukana sekä kauhua, fantasiaa, historiallista fiktiota, mysteereitä, scifiä että trillereitä. Omasta mielestäni suhteellisen monipuolinen kokoelma. Kirjat eivät ole missään järjestyksessä, vaan listattu sitä mukaan, mitä ne mieleeni tulivat. Suurin osa näistä kirjoista löytyy omasta hyllystäni ja loput sitten noudan joko kirjastosta tai saatan ostaa omaksi. Useampi näistä on myös käännetty suomeksi, joten saattaa vaihdella, millä kielellä teoksen lopulta päädyn lukemaan.

Entuudestaan tuttuja kirjailijoita ovat Rosamund Lupton (Sisar), Stephen King (Carrie ja Se) ja Sarah J. Maas (Throne of Glass -sarja). Kokemukseni näiden kirjailijoiden kanssa ovat olleet joka kerta positiivisia, joten olen aika luottavainen näiden listallani olevien teosten suhteen. Toivottavasti osoittautuvat hyviksi!

David Mitchellin Cloud Atlas eli suomeksi Pilvikartasto on minun Mount Everestini; olen aloittanut sen kahdesti ja molemmilla kerroilla se jäi lopulta kesken. En osaa tarkalleen edes sanoa miksi, sillä kirja ei ollut millään muotoa tylsä tai huono. En ehkä ikään kuin osannut lukea sitä oikein? En tiedä, mutta haluan edelleen sen niin kipeästi lukea. Löysin aivan upean sidotun version tuosta teoksesta, joten minun oli pakko se itselleni hankkia. Tai no "pakko". Paremminkin minä vain halusin sen.

Larbalestierin jäljiltä halusin kovasti lukea lisää lapsipsykopaateista kertovia kirjoja (miten ilahduttava aihe) ja Lionel Shriverin We Need to Talk about Kevin (suom. Poikani Kevin) tuli mieleeni. En ole nähnyt kirjan pohjalta tehtyä leffaakaan, joten hyppään tarinaan sitten täysin puhtaalta pöydältä. Olen vain kuullut, että kyseessä on aika karu tarina.

Mark Z. Danielewskin House of Leaves on aika ajoin noussut esille kaikkien aikojen parhaita kauhukirjoja etsiessäni. Kyseessä on ilmeisesti aika kammottava teos, joka on sekä fyysinen että psykologinen tutkimusmatka todella pimeisiin paikkoihin, kerrottuna useissa eri tasoissa eri kertojien silmin. Aion nyt viimein uskaltautua sen pariin. House of Leaves saattaa olla koko listan odotetuin teos. Toivon totisesti sen olevan hyvä, sillä kaipaan elämääni kauhukirjaa, joka onnistuisi jäädyttämään kaltaiseni kauhugenren suurkuluttajan.

En aio ottaa tästä listasta mitään paineita, sillä siitä huolimatta luen niin kuin mieli tekee. Opiskelut tulevat luonnollisesti ensin, joten luen näitä teoksia niiden ehdoilla. Kuten aikaisemmin mainitsin, kandivuoteni on puolivälissä ja alkaa loppukiri noppien keräyksen osalta. Kun kiire yltyy opinnoissa, jää kaikki muu hyllylle odottamaan parempaa hetkeä.

Oletko lukenut jotain tältä listalta? Mitä aiot tänä vuottaa ottaa työn alle?

8 kommenttia:

  1. Hauska suunnitelma lukea enemmän kauhua, jännäreitä ym.! Tykkään kans kauhusta, harva kirja vain on tarpeeksi pelottava. Mark Z. Danielewskin House of Leavesin luin pari vuotta sitten ja se oli kyllä karmiva ja yksiä pelottavimpia kirjoja, joita olen lukenut. Listalla olevista olen lukenut myös Shriverin Kevinin, Mitchellin Cloud Atlaksen, Mortonin Hylätyn puutarhan, Luptonin Mitä jäljelle jään, Hoffmanin Museon, Neuvelin Uinuvat jättiläiset ja Sandersonin Viimeisen valtakunnan. Eli yllättävän monta! Mortonin ja Luptonin kirjat eivät olleet makuuni, Neuvelin kirja oli hyvä, mutta sarjan toinen osa ei sitten enää oikein vakuuttanut. Toivottavasti sinä tykkäät enemmän!

    Minulla on tänä vuonna työn alla Helmet-haaste (jota täytän pääsääntöisesti ihan vain sopivilla eteen osuvilla kirjoilla), Hyllynlämmittäjä-haaste, johon valikoin vain englanninkielisiä kirjoja, sarjakuvahaaste ja lisäksi yritän lukea edellistä vuotta enemmän tietokirjoja. Siinä onkin sitten jo ihan tarpeeksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä toivon niin älyttömän paljon, että House of Leaves voittaa minut puolelleen. Kauhugenre on suosikkini ja olen ihan pienestä pitäen kauhusta tykännyt ja huonoksi puoleksi on osoittautunut, että olen niin turtunut kauhuun ettei mikään enää saa minusta reaktiota irti. Toivon totisesti, että House of Leaves olisi juuri niin karmiva, mitä olen siitä kuullut sanottavan. Odotan niin innolla siihen pääsyä!

      Mortonia en ole lukenut, mutta Luptonin Sisaren kyllä ja pidinkin siitä. Nuo kaksi muuta olen hankkinut joskus alennusmyynneistä ja haluan lukea vähemmäksi niitä kirjoja, jotka lukemattomina hyllyissäni istuu.

      Onnea Helmet- ja Hyllynlämmittäjän-haasteisiin! :)

      Poista
  2. Näyttääpä hyvältä listalta! Haastoin itseni lukemaan tänä vuonna enemmän jännäreitä (hyllynlämmittäjä) ja Stephen Kingkin kiinnostaa Sen ansiosta myös enemmän! Niinpä Uinu uinu lemmikkini on minunkin lukulistalla ja sain sen kivasti joululahjaksi. Fantasiasta en tule luopumaan tietenkään ja listaltasi Viimeinen valtakunta polttelee myös paljon kuin myös tämä A Darker Shade of Magic.

    Näistä olen lukenut vain ACOTARin, mikä oli ihan hyvä. Ei kuitenkaan ihan Thorne of Glassin tasoa, mikä oli tosi harmi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Fantasiasta en minäkään missään nimessä aio luopua :D ACOTAR on vähän niitä kirjoja, joissa ensimmäinen osa ei juurikaan herätä minussa mielenkiintoa, mutta olen kuullut, että toinen osa on ihan tajuttoman hyvä. Siksi haluan sarjaan tutustua. Kerään Maasin Thorne of Glass -sarjaa itselleni, mutta ACOTARin aion kirjastosta lainata, sillä en odota tuntevani niin suunnatonta halua omistaa niitä.

      Poista
  3. A Darker Shade of Magicille ainakin iso peukku, huippu sarja! Minullakin odottelee ja on 2018 lukulistalla tuo Uinuvat jättiläiset ja The Lies of Locke Lamora, jotka molemmat löytyvät omasta hyllystä... Jospa sitä joskus saisi nekin luettua :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kuullut Darker Shadesista niin paljon etten oikeasti malttaisi odottaa siihen pääsyä :D Täytyy kuitenkin vielä vähän aikaa lykätä, että pääsen yli pahimmasta vaiheesta opinnoissa. Uinuvia jättiläisiä olen nyt about kolmanneksen lukenut ja se on ollut todella mielenkiintoinen tähän asti! Haluan koko ajan siihen päästä, mutta ei meinaa ehtiä kun niin paljon hommaa koko ajan :D

      Poista
  4. Törmäsin tähän blogiin, kun yritin etsiä hiukan arvosteluja, että kannattaako jatkaa Maas:n Heir of Fire -kirjan parissa. Koko sarja ei ole vielä oikein lähtenyt lentoon ja en saa kyseistä kirjaa millään luettua. Suorastaan rakastin Maasin toista sarjaa A Court of Thorn and Roses (josta olen lukenut ilmestyneet kolme osaa), enkä siksi haluaisi ihan heti luovuttaa tämän toisen kanssa. Ja siksipä siis ajattelin kirjoittaa tämän kommentin ja ehdottomasti suositella ACOTAR -sarjaa, koska minusta se oli heti ensimmäisestä kirjasta lähtien huomattavasti mielenkiintoisempi ja paremmin kirjoitettu kuin Throne of Glass. Joten suosittelen lukemaan sen, todella loistava, ja varsinkin kakkososa, sarja oikeastaan vasta siitä kunnolla alkaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Throne of Glass -sarjassa eka osa oli minulle aika niin ja näin, mutta toinen ja sitten kolmas osa ovat olleet todella paljon mieleeni. Minulla on nelonen ja vitonen odottamassa kesää kirjahyllyssä ja haluaisin kovasti päästä niihin pian. Mutta ymmärrän sen, miksi Heir of Fire jumittaa. Minullakin jumitti ensimmäiset ~150 niin paljon, että laitoin kirjan yhdessä vaiheessa syrjään tyyliin viideksi kuukaudeksi. Mutta lopulta se juoni otti ilmaa alleen ja päädyin nauttimaan kirjasta todella paljon. Eli suosittelen siis jatkamista, mutta tiettyhän se on niin, että kaikki sarjat nyt eivät vai kolahda.

      ACOTAR on kiinnostanut minua hyvän aikaa, mutta sikäli vähän jännittää se, sillä olen kuullut ettei ensimmäinen osa ole ihan mikään loistavin. Mutta eipä toki se ToG-sarjan ensimmäinen osakaan ollut minulle oikein mieleen, joten ehkäpä sarja paranee kirjojen myötä. Yritän tähänkin sarjaan ehtiä kesällä, mutta saa nähdä kuinka käy kun on työt ja sitten vielä viimeistellä opiskelut loppuun :')

      Poista

Jaa mietteesi!