perjantai 13. toukokuuta 2016

Unpopular Bookish Opinions

Kirjaneito tornihuoneestaan päätti nakata minua tällä mukavan epämukavalla haasteella, jossa paljastetaan karuja (ja epäsuosittuja) mielipiteitä kirjoista. Kiitokset tästä :D

Osaan kysymyksiin oli ihan yllättävän vaikea vastata, joten kysymyksen 2 muunsin käänteiseksi koska en millään meinannut keksiä siihen mitään.

1. Linkkaa haasteen antajan blogipostaukseesi. Lisää haasteen säännöt postaukseen.
2. Vastaa haasteen kysymyksiin.
3. Lähetä haaste vähintään kolmelle henkilölle ja linkkaa heidän bloginsa postaukseesi.
4. Ilmoita haasteen saajille haasteesta ja linkkaa heille postauksesi, jotta he tietävät, mikä on homman nimi. 


1. Kirja tai kirjasarja, josta melkein kaikki muut pitävät, mutta sinä et.
Da Vinci -koodi. Homman nimi tämän kanssa on se, että aihepiiriltään tämä on hurjan mielenkiintoinen näin uskonnoista, uskonto- ja kirkkohistoriasta sekä ikivanhoista myyteistä ja mysteereistä kiinnostuneelle. Metsästin käsiini myös pseudohistoriallisen Pyhä veri, pyhä Graal -teoksen, jossa spekuloidaan näitä salaliittoteorioita oikein urakalla. Da Vinci -koodi tarjoaa kiehtovan vastakkaisasettelun roomalaiskatolisen kirkon arvomaailmaan sekä nostaa esille todellisia kuumia perunoita aina Jeesuksen mahdollisesta sukulinjasta ja niin edelleen. Aihepiiriltään teos onkin siis napakymppi.

Tämän sanottuani tunnustan, etten voi oikeastaan sietää Brownin teosta. Näin ensin elokuvan – josta pidin silloin todella paljon – ja ajattelin kirjan täytyvän olla huikea. Pakkohan sen oli olla, kun tyyliin kaikki joilta kysyin pitivät siitä ja lähes yksimielisesti sanoivat kirjan olevan parempi. Siispä 15-vuotias minä tartuin siihen eräänä talvisena mökkireissuna. Aivan jäätävä pettymys. Olin niin pettynyt lukemaani aina kirjoituksesta hahmoihin ja kerronnasta tarinan yleiseen sävyttömyyteen asti. Silloin pettymyksestä ja ärsytyksestä puhistessani tokaisin isälleni, että kirja oli kuin idiootille kirjoitettu. Kirjoitus oli niin persoonatonta ja toistelevaa, asioita jankutettiin ja Brown varmistaa että lukijalle menee asiat jakeluun survomalla informaatiota kilon kokoisina kappaleina kurkusta alas eikä hahmoille annettu minkäänlaista oikeaa luonnetta. Harmistuin todella paljon kerrontaan sekä tapaan, jolla kirja käsitteli näitä asioita, puhumattakaan miten jäätävän antikliimaksiseksi lopun koin. Muistan edelleen miten kovasti harmi korvensi, sillä olin niin innoissani koko teoksen lukemisesta... Isäni totesi silloin, että Brownhan on osannut nimenomaan kirjansa fiksusti kirjoittaa, sillä kaikki vauvasta vaariin voivat sen vaikeuksitta lukea ja suosittuhan kirja siksi onkin. Tähän vastasin, että suosittu ei tarkoita hyvää eikä Da Vinci -koodi ei todellakaan ollut hyvä. 

2. Kirja tai kirjasarja, josta melkein kukaan muu ei pidä, mutta sinä pidät. (Koska en keksi tähän mitään, nimeän mieluummin sarjan josta monet muut pitävät mutta minä en.)
James Dashnerin The Maze Runner -trilogia. Ei nappaa sitten yyyyhtään. Niin monet joko tykkäävät tai suorastaan rakastavat tätä sarjaa, mutta minä en välittänyt ensimmäisestä osasta enkä tunne minkäänlaista tarvetta yrittää jatkaa.

3. Kolmiodraama, jossa päähenkilö päätyy yhteen sen henkilön kanssa, jonka et olisi halunnut.
En keksi ainuttakaan kolmiodraamaa tähän hätään! Ne mitkä tulevat mieleen ovat vielä kesken (The 5th Wave) enkä siis voi nimetä niitä. Siispä kerron parituksesta, joka oli minulle hieman yllättävä ja tavallaan pieni pettymys: Hermione ei päätynytkään yhteen Harryn kanssa. Siis minä kyllä pidän siitä miten parit lopulta menivät, mutta kun sarja oli vielä kesken minä luulin ja toivoin Hermionen päätyvän yhteen Harryn kanssa.

4. Suosittu kirjagenre, josta et pidä tai josta haluaisit pitää, mutta et pysty.
Chick lit. En saa tästä genrestä oikein mitään irti. Toisaalta olenkin lukenut elämäni aikana tyyliin yhden tai kaksi (Bridget Jones?) chick lit -kirjaa, joten näkemykseni saattaa olla ihan snadisti kapea, mutta näiden parin kirjan sekä mielikuvieni perusteella genren kirjat ovat ihan liian tuhkimotarinamaista hömppää minulle. Toki voisin joskus kokeilla ihan kevyen välipalakirjan muodossa jotain, mutta näin yleisesti ottaen en tosiaan löydä itseäni chick litin parista ihan ensimmäisenä. Tai edes toisena tai kolmantena.

5. Pidetty, suosittu tai rakastettu hahmo, josta et pidä.
Ainoa mikä tällä hetkellä tulee mieleen on Claire Fraser/Randall/Beauchamp. Ei sillä, etten yhtään hahmosta pitäisi, mutta jokin hänessä on minulle jokseenkin luotaantyöntävää. En jotenkin pidä hänen reaktioistaan, tavasta suhtautua asioihin ja ehkä eniten minua vaivaa se, miten en koe hänen välittävän minkäänlaista tunnetta.

6. Kirjailija, josta monet pitävät, mutta sinä et.
Dan Brown. Toki olen lukenut häneltä vain yhden kirjan kokonaan. Yritin joitakin vuosia sitten uudestaan ja aloitin Murtumattoman linnakkeen, mutta en edennyt ensimmäistä kolmannesta pidemmälle kun luovutin. Sitten yritin vielä Kadonnutta symbolia eikä sekään onnistunut. En vain yhtään pidä Brownin kirjoituksesta tai kerronnasta! Kun ei niin ei. Tässä jokunen viikko sitten keskustelimme kaverin kanssa Brownista ja hän kannusti minua yrittämään uudestaan. Pitäisi kai antaa vielä kerran mahdollisuus, sillä herran teosten aiheet ovat niin tajuttoman kiinnostavia...

7. Suosittu sarja, jonka lukemiseen sinulla ei ole mielenkiintoa.
Elina Rouhiaisen Susiraja-sarja. En tähän päivään mennessä ole tuntenut minkäänlaista tarvetta lainata kirjoja kirjastosta luettavaksi. Sarja vaikuttaa hyvin perinteiseltä paranormaalilta romanssilta (toki suomalaisessa maisemassa) enkä kuulemani perusteella koe minkäänlaista intressiä tutustua kirjoihin itse. Kertokaapa siis, olisiko tämä sarja tutustumisen arvoinen? Kannattaisiko minun vain tarttua ensimmäiseen osaan ja yrittää?

8. Kirja, joka on mielestäsi huonompi kuin siitä tehty sarja tai elokuva.
Tähtisumua. Olen Gaimanin kirjan kahdesti lukenut enkä kummallakaan kerralla pitänyt siitä läheskään niin paljon mitä elokuvasta. Leffa on niin symppis ja hauska, joka peittoaa kirjansa kirkkaasti.

Tarjoilen haastetta seuraaviin blogeihin:

14 kommenttia:

  1. Itse pidin Susirajasta, mutta toisaalta sarjan paras kirja oli se ensimmäinen osa. Olihan sarjassa sellaisiakin piirteitä ja otuksia, joita ei yleensä vastaavanlaisissa kirjoissa tapaa, muttamutta... Kannattaa lukea, jos tulee joku sopiva väli. Ainakin se ensimmäinen osa - jos se ei nappaa, niin ei kannata lukea muita. Ensimmäisen osan aion ehdottomasti lukea vielä uudestaan. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä sitä kesällä voisi kokeilla ensimmäistä osaa, josko vaikka se olisikin ihan luettava. Mutta näin yleinen mielikuvani sarjasta on melko valju eikä järin kiinnostava. Mahdollisuus kuitenkin on sitten annettava :D

      Poista
  2. Kiitos haasteesta! Tukalia kysymyksiä, mutta eiköhän vastaukset löydy ajan mittaan :D

    Ja Susiraja ei tosiaan ole ihmeellinen tai nokkela, mutta tutustumisen arvoinen jos jotain. Kevyttä fantasiaa etsiessä tämä on kelpo vaihtoehto. Ensimmäinen osa oli mielestäni ihastuttava, mutta kaksi seuraavaa osaa vei sarjan pieneen alamäkeen. Keskiverto - hyvän tasolla kulkee :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä ja onnea näiden pohdintaan - ei meinaan välttämättä ole ihan helppoa :D Susirajan ekan osan voisin ottaa kokeiluun ja katsoa sitten uudestaan.

      Poista
  3. Näin Tähtisumua-elokuvan yläasteikäisenä ja suorastaan rakastuin siihen, mutta kirja olikin sen jälkeen pettymys.

    Dan Brownin kirjat upposivat minuun nuorempana. Huomasin kyllä, kuinka tylsästi se oli kirjoitettu, mutta aiheet olivat sen verran kiinnostavia, että annoin kirjoitustyylin mennä läpi sormien. Muutama vuosi sitten luin Enkelit ja demonit, ja silloin kirjoitystyyli alkoi todella ärsyttää, mutta samalla se oli kätevä, sillä ei tarvinnut uhrata ajatuksia lukemiseen kovin paljon. Luin sen muuton yhteydessä, joten rankan muuttopäivän jälkeen se oli hyvää rentoutumista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle Dan Brown on muodostunut noista ikävistä lukukokemuksista varsinaiseksi inhokkikirjailijaksi. Kirjoitustyyli on vain jotain sellaista, mistä en pääse yli.

      Poista
  4. Johan on kiperiä kysymyksiä! Menee hetki vastauksia miettiessä. Mutta oikein mielenkiintoinen haaste tämä kyllä on. :)

    Minä kuulun niihin Dan Brownista pitäviin ihmisiin. Mutta on heti perään todettava, että en ole ajatellut asiaa kirjoitustyylin kannalta. Jos joskus päätät kokeilla Brownia uudestaan, suosittelen Meteoriittia. Se ei ole yhtä tunnettu kuin muut kirjailijan romaanit eikä ihan samanlainen aihepiiriltään, mutta tykkäsin siitä hurjasti kun aikoinaan sen luin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onnnea vain miettimiseen, ei nimittäin ihan helppoa ollut! :D Dan Brownilla on kyllä yleisönsä ja kyllähän kirjasta saa nauttia eikä aina tarvitse olla kriittisesti pohtimassa (minun ongelmani). Jos joskus Brownia vielä kokeilen, ehkä Meteoriitti olisi se.

      Poista
  5. Olipa kiva lukea vastauksiasi! Da Vinci koodi ei lumonnut minuakaan pari vuotta sitten.

    VastaaPoista
  6. Samaistun kohtaan kaksi sillä Maze Runner ei uponnut ei sitten yhtään. Toisaalta en ole lukenut kuin ensimmäisen kirjan ja jos en väärin muista niin jätin senkin kesken joten en tiedä yhtään miten taso nousee sen jälkeen :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ollaan aika vähemmistössä tuon The Maze Runnerin suhteen, mutta eipähän siinä :D En minäkään ensimmäistä osaa pidemmälle ole lukenut enkä kyllä koe minkäänlaista halua jatkaakaan trilogian parissa. Eka kirja riitti Dashnerin kirjoitusta.

      Poista
  7. Ah, niin samaa mieltä Viidennestä aallosta! Toivottavasti vika osa pelastaisi ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minua vähän hirvittää, mitä viimeisessä osassa tulee tapahtumaan eritoten tuon kolmiodraaman suhteen... :D

      Poista

Jaa mietteesi!