Nimi: Things We Know by Heart
Kirjailija: Jessi Kirby
Kustantaja: Harper Teen
Julkaisuvuosi: 2015
Sivuja: 304 englanninkielisessä e-kirjassa
Luettavaksi: Omasta hyllystä
Tähdet: ★★★★☆
Tähdet: ★★★★☆
Juonikuvaus: Quinn Sullivan lost the love of her life when her boyfriend, Trent, died in an accident their junior year. In an attempt to get closure, she reached out to the recipients of his donated organs. Though some answered her letters, the one Quinn feels matters most--the person who received Trent's heart--has been silent.
Nineteen-year-old Colton Thomas has spent the last several years in and out of hospitals waiting for a heart transplant. Now that he's finally received a new heart, Colton is regaining strength, and he's walking away from his bedridden past with no intention of looking back. He doesn't want to know about the person who had to die so that he could live. He only wants to move forward.
But Quinn can't let it go. Venturing outside the system to find Colton, Quinn takes a risk in hopes of finally laying her memories to rest. But what begins as an innocent conversation quickly becomes an attraction--and to make matters worse, Colton has no idea how they're connected. His zest for life pulls Quinn from her months of sorrow but leaves her torn between honesty and utter betrayal. Because no matter how hard she's falling for Colton, each beat of his heart reminds her of all she's lost.
Ajatukseni: Things We Know by Heart oli todella nopea- ja helppolukuinen (hyvän mielen) kirja, jonka läpi lentää hetkessä ja joka jättää jälkeensä yleisen tyytyväisyyden tunteen. Täydellisen sopiva laiskalle kesäpäivälle.
Quinn Sullivanin poikaystävä Trent kuolee äkillisessä onnettomuudessa ja tämän elimet laitetaan jakoon elinluovutukseen. Surun murtama Quinn ottaa yhteyttä viiteen Trentin elimiä saaneeseen, toivoen näin saadakseen edes pienen lohdun ja mahdollisuuden jatkaa elämässään. Neljä viidestä vastaa kirjeeseen, mutta Trentin sydämen saanut 19-vuotias nuorukainen ei koskaan vastaa. Quinn päättää siis omin voimin etsiä tämän käsiinsä, joutuen samalla vaikeaan tilanteeseen huomatessaan nauttivansa todella Colton Thomasin seurasta. Colton ei vastannut Quinnin kirjeeseen, sillä päätti sydänsiirännäisensä jälkeen jättää kaiken sen ikävän taakseen. Tietämättään Quinnin todellista motiivia tulla tapaamaan häntä, Colton haluaa viettää aikaa tämän kanssa ja ottaa samalla huolestuttavia riskejä terveytensä suhteen. Vaikka molemmat heistä alkavat pikku hiljaa päästä yli ikävistä kokemuksista, Quinnin salaisuus uhkaa repiä heidät erilleen.
Kesä on todellakin täällä, sillä haluan kovasti lukea kevyitä ja rentoja contemporaryjä. Tämän otin luettavakseni ihan sattumalta ja luinkin kirjan yhdeltä istumalta. Tarinaan oli niin helppo uppoutua ja Jessi Kirbyn kirjoitustyyli soljui niin mukavasti eteenpäin, etten halunnut lopettaa lukemista hetkeksikään.
Things We Know by Heart käsittelee aihetta, jota en usein ole nähnyt YA-kirjallisuudessa: elinsiirtoa. Neal Shusterman on aikaisemmin omalla karulla tavallaan taklannut tätä aihetta, mutta The Unwind Dystology on ihan omaa luokkaansa eikä näitä voi verrata keskenään. Kirjailijana Jessi Kirby on samassa kategoriassa mitä Jandy Nelson eli minun-pitäisi-lukea-hänen-kirjojaan-mutta-en-edelleenkään-ole-sinne-asti-edennyt. Nyt tämän Kirbyn teoksen luettuani voin sanoa, että kylläpä hän osaa kirjoittaa. Proosa soljui niin miellyttävästi eteenpäin, että siihen oli todella helppo uppoutua ja luinkin kirjan yhdeltä istumalta. Jotkut kirjailijat osaavat pelkällä kirjoituksella vetoamaan niin syvästi lukijaan että lukisi vaikka asennusmanuaaleja jos ne vain heidän käsialaansa on. Kirby on näitä kirjailijoita.
Tämän kirjan suurin heikkous oli päähenkilömme Quinn. Vaikka hänessä ei ollut mitään vikaa, koin silti hänen todella ohueksi hahmoksi. Emme opi tuntemaan häntä juuri ollenkaan, sillä hänestä ei kerrota mitään tuon tragedian jälkimaininkien ulkopuolella. Emme myöskään saa mitään irti Trentistä, muuta kuin että hän oli urheilija ja hän kuoli. Tämän vuoksi oli vähän vaikea muodostaa minkäänlaista yhteyttä Quinniin ja hänen suruunsa. Toisaalta pidin sitten kovasti siitä, miten näitä taustojen puutteita kompensoitiin kuitenkin Coltonissa ja hänelle jopa annettiin ihan tarina ja luonne.
Kirjan yleinen sävy on aika surullinen, mutta myös hyvin lohdullinen. Sain lukea tätä välillä hyvinkin suuri pala kurkussa, niin onnistuneesti Kirby latasi tekstinsä tunteella. Vaikka pidinkin loppua ihan liian hätiköitynä ja nopeana rykäyksenä, tarina pääsi kuitenkin juuri siihen tavoitteeseen mihin pyrkikin. Miksipä sitä sitten sitä lähteä vaikeammaksi vetämään...
Erittäin nopeasti luettu teos, joka sopii hyvin juuri kesäiseksi välipalakirjaksi.
Lukunäyte: Chapter 1
They say time heals all wounds, but meeting those people that afternoon – a makeshift family of strangers brought together by one person – healed more in me than all the time that passed in the days that had come before.
It’s why, when day after day went by with no reply from the last recipient, I started looking for him. It’s the reason I searched – matched up dates with news stories and hospitals – until I found him so easily, I almost didn’t trust it. It’s also why, around anyone else, I’ve pretended like I understand the reasons he hasn’t responded. That, like the woman at Donor Family Services told us, some people never do, and that’s their choice.
I’ve acted like I don’t think about him every day and wonder about that choice. Like I’ve made peace with it. But alone, in those endless hours that stretch to eternity before the morning, I always come back to the truth: that I haven’t at all. And I don’t know if I can unless I do this.
I don’t know what Trent would think if he knew. What he would say if he could somehow see. But it’s been four hundred days. I hope he would understand. For so long, I was the one with his heart. I just need to see where it is now.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jaa mietteesi!