Warcross - Marie Lu

Nimi: Warcross

Trilogia/sarja: Warcross, #1

Kirjailija: Marie Lu

Kustantaja: G.P. Putnam's Sons

Julkaisuvuosi: 2017

Sivuja: 416 englanninkielisessä e-kirjassa

Luettavaksi: Omasta hyllystä

Tähdet: ★★★★★

Juonikuvaus: For the millions who log in every day, Warcross isn’t just a game—it’s a way of life. The obsession started ten years ago and its fan base now spans the globe, some eager to escape from reality and others hoping to make a profit. Struggling to make ends meet, teenage hacker Emika Chen works as a bounty hunter, tracking down players who bet on the game illegally. But the bounty hunting world is a competitive one, and survival has not been easy. Needing to make some quick cash, Emika takes a risk and hacks into the opening game of the international Warcross Championships—only to accidentally glitch herself into the action and become an overnight sensation.

      Convinced she’s going to be arrested, Emika is shocked when instead she gets a call from the game’s creator, the elusive young billionaire Hideo Tanaka, with an irresistible offer. He needs a spy on the inside of this year’s tournament in order to uncover a security problem . . . and he wants Emika for the job. With no time to lose, Emika’s whisked off to Tokyo and thrust into a world of fame and fortune that she’s only dreamed of. But soon her investigation uncovers a sinister plot, with major consequences for the entire Warcross empire.

Ajatukseni: Warcross oli huikea 4.5 tähden lukukokemus.

Maailman on valloittanut nuoren japanilaiskeksijän Hideo Tanakan Warcross-simulaatiopeli, joka antaa ihmisille mahdollisuuden irroittautua arjesta, asettaa lasit nenälleen ja heittäytyä hurjaan virtuaalitodellisuuteen. Emika Chen on teini, joka päivisin tienaa elantonsa metsästämällä kiinni poliisin etsintäkuuluttamia rikollisia, ja iltaisin kaikkien muiden lailla laittaa Warcross-lasit silmilleen seuratakseen Warcrossin turnajaisia. Eräänä iltana hän tekee jotain, mikä laittaa hänet kartalle ei vain kaikkien Warcorss-katsojien ja pelaajien, mutta myös itsensä Hideo Tanakan edessä. Emika saa Hideolta vastustamattoman tarjouksen: osallistua peleihin Hideon vakoojana selvittääkseen, kuka hakkeroi läpäisemättömäksi tituleeratut pelin suojaukset.

Marie Lu on minulle tuttu loistavasta dystopisesta Legend-trilogiasta sekä vaihtoehtoishistorialliseen renessanssiin sijoittuvasta The Young Elites -teoksesta. Olen pitänyt jokaisesta lukemastani Lun kirjasta eikä tämä uusin teos ole lainkaan poikkeus tuossa seurassa; Warcross oli alusta loppuun kiinnostava, nopeatempoinen ja jännittävä viihdepommi.

Kun sanon, että Warcross on sullottu täyteen kliseitä kliseen perään en tarkoita sitä ollenkaan pahalla – ei, tarkoitan sitä hyvällä koko sydämeni pohjasta. Yleensähän kliseet ovat suuri heikkous tarinoissa, mutta tämän teoksen tapauksessa ne toimivat niin hyvin. Maailma on hyvin nähty, mutta virtuaalitodellisuus ei koskaan tule vanhenemaan minulle yhtenä jännittävimpänä tapahtumaympäristönä.

Tämäntyyppiset teknotrillerit vetoavat minuun suunnattomasti. Simulaatiopelit ja virtuaalitodellisuus ovat huikeita tapahtumaympäristöjä, sillä ne tarjoavat loputtoman määrän mahdollisuuksia, joissa vain kirjailijan mielikuvitus on rajana. Warcrossin maailma muistuttaa Ernest Clinen Ready Player Onea. Pelaajat linkittyvät pelin maailmaan, jossa voi tehdä käytännössä mitä vain ja tuntuu aivan yhtä todelliselta kuin reaalimaailmakin. Kirjan ihmisille se on muutakin kuin vain peli; se on mahdollisuus.

Warcrossin hahmokaarti on laaja ja vivahteikas; kiinalais-amerikkalaisella Emikalla on sateenkaaren värinen tukka ja käsivarsi tatuointien peitossa, Hideo Tanaka japanilainen, Hammie on latino, Asher, Emikan Warcross-pelin tiimin johtaja, on pyörätuolissa, vihjailua kahden mieshahmon romanttisesta suhteesta... En edes muista milloin viimeksi olen lukenut näin laajasta hahmokirjosta. Se on piristävää, ja tuo hienosti esille, kuinka Warcross-peli yhdistää ihmisiä kaikista taustoista.

Osasin sikäli arvata sen koukun, joka lopussa lukijoille tarjoillaan, mutta sehän ei haitannut pätkääkään. Loppu jäi sen verran hykerryttävään kohtaan, etten oikeasti millään malttaisi odottaa, mitä tuleman pitää. En etenkään ERÄÄN HAHMON osalta.

Tietääkseni tämän on tarkoitus olla kaksiosainen sarja, joten seuraava osa tulee olemaan myös viimeinen. Piristävä tieto, sillä se tarkoittaa, että minun täytyy odottaa ”vain” vuosi saadakseni tietää, kuinka kaikki päättyy. Huoh.

Lukunäyte: Chapter 1

It's too damn cold of a day to be out on a hunt.

      I shiver, tug my scarf up higher over my mounth, and wipe a few snowflakes from my ashes. Then I slam my boot down on my electric skateboard. The board is old and used, like everything else I own, its blue paint almost entirely scraped off to reveal cheap silver plastic underneath – but it's not dead yer, and when I push my heel down harder, it finally responds, jerking me forward as I squeeze between two rows of cars. My bright, rainbow-dyed hair whips across my face.

      ”Hey!” a driver yells as I maneuver past his car. I glance over my shoulder to see him waving a fist at me through his open window. ”You almost clipped me!”

      I just turn around and ignore him. Usually, I'm a nicer person than this – or, at least, I would have shouted an apology. But this morning, I'd woken up to a yellow paper taped to the door or my apartment, its words printed in the largest font you can imagine.

      72 HOURS TO PAY OR VACATE

      Translation: I'm almost three months behind on my rent. So, unless I can get my hands on $3,450, I'll be homeless and in the streets by the end of the week.

      That'd put a damper on anyone's day.

Warcross –duologia

Warcross (2017)

2. osa (2018)

Always and Forever, Lara Jean - Jenny Han

Nimi: Always and Forever, Lara Jean

Trilogia/sarja: To All the Boys I've Loved Before, #3

Kirjailija: Jenny Han

Kustantaja: Simon & Schuster

Julkaisuvuosi: 2015

Sivuja: 320 englanninkielisessä e-kirjassa

Luettavaksi: Kirjastosta

Tähdet: ★★★★☆

Juonikuvaus: Lara Jean is having the best senior year a girl could ever hope for. She is head over heels in love with her boyfriend, Peter; her dad’s finally getting remarried to their next door neighbor, Ms. Rothschild; and Margot’s coming home for the summer just in time for the wedding.

      But change is looming on the horizon. And while Lara Jean is having fun and keeping busy helping plan her father’s wedding, she can’t ignore the big life decisions she has to make. Most pressingly, where she wants to go to college and what that means for her relationship with Peter. She watched her sister Margot go through these growing pains. Now Lara Jean’s the one who’ll be graduating high school and leaving for college and leaving her family—and possibly the boy she loves—behind.

      When your heart and your head are saying two different things, which one should you listen to?

Ajatukseni: Ja näin olen saanut päätökseen tämän Jenny Hanin hauskan, ihatuttavan ja söpön trilogian. Kyllä kannatti tutustua!

Lara Jean ja Peter ovat olleet yhdessä jo vuoden verran ja tunteet roihuavat ilmiliekeissä. Lukion seniorivuosi etenee kovaa vauhtia ja yliopistojen sisäänpääsytulokset lähestyvät kovaa vauhtia. Lara Jeanillä ja Peterillä on suunnitelmana päästä samaan yliopistoon, mutta sitten Lara Jean saa uutisia, jotka pakottavat hänet pohtimaan tulevaisuuttaan täysin uusiksi. Kestääkö heidän suhteensa näiden uusien tapahtumien valossa?

Tätä osaa ei olisi sinänsä kyllä tarvittu. Ilmeisesti Han suunniteli tämän alun perin kaksiosaiseksi sarjaksi, mutta suuren suosion saatuaan päätti jatkaa vielä kolmanteen osaan. Kyllähän sen huomasi lukiessa, että vähän fillerinomainen tämä oli eikä itse tarinaa nyt välttämättä niin paljon ollut.

Mutta sehän ei tietenkään tarkoittanut sitä, ettenkö olisi täydestä sydämestä nauttinut lukemastani. Always and Forever, Lara Jean on aivan yhtä ruusunpunaista höttöä mitä edellisetkin osat, ja sain nauraa teoksen parissa useita kertoja. Lara Jeanin perhe on siis sympaattinen ja Lara Jeanin kertojanääni hauska. En usein tykästy näin voimakkaasti dramaattisiin rakkaustarinoihin, mutta tämä trilogia on ollut poikkeus; nämä kirjat ovat vain niin hurmaavia!

Paljon ei näistä voi puhua olematta paljastamatta liikoja sisällöstä. Sen kuitenkin sanon, että suosittelen näitä kirjoja vaaleanpunaisten ja humorististen rakkaustarinoiden ystäville, sillä tästä sitä imelää höttöä vasta löytyykin – hyvällä tavalla.

Haluan Jenny Hanilta lukea hänen yhdessä Siobhan Vivianin kanssa kirjoittaman trilogian Burn for Burn. Olen kuullut suhteellisen hyviä asioita noista kirjoista ja käsittääkseni ne kuvaavat enemmän sosiaalisia ongelmia yliluonnollisella(?) koukulla. En tiedä, mutta mielelläni tutustuisin noihin kirjoihin.

Lukunäyte: Chapter 1

My phone buzzes in my purse. It's Peter.

      Do you want to go?

      No.

      Then why are you staring at me?

      Because I felt like it.

Lucas was reading over my shoulder. I push him away, and he shakes his head and says, ”Are you guys really texting each other when you're only twenty feet away?”

      Pammy crinkles up her nose and says, ”So adorable.”

      I'm about to answer them when I look up and see Peter sweeping across the room toward me with purpose. ”Time to get my girl home,” he says.

      ”What time is it?” I say. ”Is it that late already?” Peter's hoisting me off the coutch and helping me into my jacket. Then he pulls me by the hand and leads me through Gabe's living room. Looking over my shoulder, I wave and call out, ”Bye, Lucas! Bye, Pammy! For the record, I think you would look great with bangs!”

      ”Why are you walking so fast?” I ask as Peter marches me through the front yard to the curb where his car is parked.

      He stops in front of the car, pulls me toward him, and kisses me, all in one fast motion. ”I can't concentrate on my cards when you stare at me like that, Covey.”

To All the Boys I've Loved Before -trilogia

To All the Boys I've Loved Before (2014)

P.S. I Still Love You (2015)

Always and Forever, Lara Jean (2017)

Superlukumaraton | Ohi on!

Halusin osallistua tänä vuonna edes yhteen lukumaratoniin, joten kun aika koitti jälleen Hogwarts Libraryn Lotan ja Carry On Reading -blogin Hennan luotsaamassa superlukumaratonissa, päätin osallistua.

Aloitan oman 24-tuntisen maratonini tämän iltapäivän/alkuillan aikana. Luen siis lauantaista 25.11. sunnuntaihin 26.11. asti. Koska olen yöihminen, lukemiseni tulee todennäköisesti tapahtumaan pääasiassa illalla/yöllä, kun häiriötekijöitä on vähiten. Pitänee päivällä tehdä koulujuttuja ensin, että voin sitten maratoonailla hyvillä mielin.

Maratonipinkka:

x Rick Riordan: Hirviöidenmeri (Percy Jackson, #2)

x Douglas Preston & Lincoln Child: Kuolleiden kirja (Pendergast, #7)

x Jennifer Lynn Barnes: The Naturals (The Naturals, #1)

x Clare Mackintosh: I See You

x Justine Larbalestier: My Sister Rosa

Lukupinkka koostuu tällä kertaa sekä suomen- että englanninkielisistä teoksista. Yleensä suunnistan aina enkunkielisten kirjojen pariin, mutta tällä kertaa yritän myös suomeksi lukea. Olen valikoinut suomenkielisiksi teoksiksi sekä Pendergastia että Riordania ja luulen kyllä niitä lukevani. Percy Jacksonit ovat kyllä aivan täydellistä maratoniluettavaa; se on kevyttä, humoristista ja todella nopealukuista. Kuolleiden kirjan aloitin keväällä ja jäin sivulle 59, joten jatkan siitä sitten eteenpäin. Jännä olla Pendergasteissa jo seitsemännessä osassa menossa. Sarjasta on ehtinyt ilmestyä suomeksi Kuolleiden kirjan jälkeen vissiin kolme osaa, että ainakin minulla on jatkossakin mitä lukea. Pendergastit ♥

My Sister Rosa jäi minulla viime keväänä valitettavasti kesken, vaikka olin odottanut teoksen ilmestymistä lähes vuoden päivät. Se vaikutti niin hyvältä, mutta sitten plaaaah, lukuinto kuoli pois ja palautin teoksen keskeneräisenä kirjastoon. Olen nyt sen valmis saattamaan loppuun. Clare Macintoshin I See You on taas näitä mysteeri-trillereitä ja arvioiden perusteella se on kuulemma ihan menevä teos. Olenko muuten ihan täysin väärässä jos heitän veikkaa, että se olisi ilmestymässä suomeksi ensi vuoden puolella? Barnesin The Naturalsista olen kuullut paljon hyvää, joten sen kun kirjastosta löysin täytyi se napata mukaan. Toivottavasti on hyvä.

Tämä postaus tulee toimimaan myös päivittyvänä postauksena. Palailen asiaan lähempänä iltaa!

~ ~ ~ ~ ~

Klo 17:00 - Aloitetaan!

Aloitan maratoonamisen tasan klo 17 ja jatkan huomiseen klo 17 asti. Ensimmäiseksi kirjaksi valikoitu Hirviöidenmeri. Kahvi on keitetty ja on aika palata peiton alle kirjan kanssa.

Klo 19:10 - Hyvin on lähtenyt liikkeelle.

Hirviöidenmerestä yli puolet luettu. Kirjassa etenee todella nopeasti. Tätä sarjaa on ihan sairaan kiva taas lukea, sillä edellisestä kerrasta on vuosia. On tosin jäänyt jostain syystä sellainen olo, että Hirviöidenmeri ei olisi ihan niin hyvä mitä muut osat. En ole varma, miksi olen aina niin ajatellut, sillä tämähän on tosi hyvä.

Sivuja luettu: 160

Klo 21:00 - Eka kirja saatu päätökseen.

Hirviöidenmeri saatu päätökseen. Koska minulla on kolmososakin kirjastosta lainassa, haluan sittenkin jatkaa suoraan siihen. Aaaa nää kirjat on ihan parhautta!

Sivuja luettu: 284

Klo 22:30

Titaanien kirous etenee nopeasti. Tämä on varmaan suosikkini näistä kirjoista. Tämä tai nelososa. Vaikea kuitenkin keskittyä, kun kissa säntäilee pitkin kämppää naukuen ja tullen välillä myös puskemaan ja kehräämään hirmu kovaan ääneen :D

Sivuja luettu: 364

26.11. klo 1:35

Kahdeksan ja puoli tuntia lukemista takana ja noin kolmasosa enää Titaanien kirousta jäljellä. Vielä ei väsytä yhtään, joten luultavasti jatkan samaan malliin vielä muutaman tunnin. Ainakin tämän kirjan luen loppuun. Tämä on parempi mitä oikeasti edes muistin ja harmittaa ihan älyttömästi, etten lainannut nelososaa kirjastosta. Olisin jatkanut muuten siihenkin saman tien. Tämän loppuun saatuani on vuorossa joko Pendergast tai The Naturals.

Sivuja luettu: 503

Klo 2:50 - Toinen kirja saatu päätökseen.

Siinä meni Titaanien kirous. Percy Jacksonit ♥ Jatkan lukemista nyt vielä jonkin aikaa, sillä vieläkään ei väsytä. Kannattaa juoda kahvia puolilta öin. Aloitan seuraavaksi Barnesin The Naturalsin, sillä se vaikuttaa tosi nopealukuiselta.

Sivuja luettu: 596

Klo 5:00 - Hyvää yötä!

Olen nyt lukenut 12 tuntia lähes tulkoon putkeen. Muutamia vähän pidempiä taukoja lukuun ottamatta olen saanut keskityttyä lukemiseen todella hyvin. On kuitenkin aika sanoa heipat ja painua nukkumaan. The Naturalsia olen lukenut about kolmanneksen ja on sen verran kiinnostava, että ellen nyt pistä sitä syrjään saattaisin lukea sen heti loppuun. Mutta kello on kuitenkin jo viisi ja on aika sulkea kirja tälle yölle.

Sivuja luettu: 700

Klo 15:00 - Loppurutistus

Heräsin vähän puolen päivän jälkeen ja lähdin heti aamupalan syötyäni ulos. En millään jaksanut jatkaa heti lukemista. Nyt kotiuduttuani tarvitsen kipeästi kofeiinia, jotta pääsen jatkamaan The Naturalsin parissa.

Klo 17:00 - Ohi on!

Nyt on 24-tuntinen lukumaraton saatu päätökseen. Luin kaksi kirjaa kokonaan ja kolmannesta on jäljellä enää ~50 sivua. Ihan snadisti jäi harmittamaan, etten saanut tuota kolmatta loppuun, mutta olkoon. Olen tyytyväinen tähän :D

Luettua:

x Rick Riordan: Hirviöidenmeri, 284 sivua (kokonaan)

x Rick Riordan: Titaanien kirous, 312 sivua (kokonaan)

x Jennifer Lynn Barnes: The Naturals, 251 sivua (jäi kesken)

Yhteensä: 847 sivua

Elämäni suurin kirjatilaus

Lukuilon palattua innostuin laittamaan törkysumman rahaa kirjoihin. Olisinko voinut laittaa nuo eurot parempaan käyttöön? Ainahan sitä, mutta päätin ilahduttaa itseäni ja itkettää lompakkoani minun ja kirjojen jälleenkohtaamisen nimissä. Edellisen kerran taisin ostaa kirjoja viime tammikuussa, kun Stephen Kingin Sen, Hohdon sekä Stieg Larssonin Millenium-trilogian huomattavalla alennuksella hankin. Sallittanet siis sen, että pitkästä aikaa rohmusin kirjoja oikein urakalla.

Kirjatilausta kootessani halusin aivan erityisesti kerätä teoksia kirjailijoilta, joita olen jo valmiiksi lukenut. Tuntuu, että olen tämän vuoden aikana missannut tyyliin kaikki sellaiset uutuudet, joita olin aikaisemmin odottanut kuola suupielestä valuen – Laini Taylor ja Megan Miranda eritoten.

Ehkä on kuitenkin positiivista se, että esimerkiksi Megan Mirandalta on ehtinyt ilmestyä kaksia teosta sillä aikaa kun olin koko tämänastisen elämäni pahimmassa lukujumissa. Lisäksi häneltä on lähiaikoina ilmestymässä muutama muukin teos. En siis joudu kitumaan kauan niitä odottellessa.

Mitä sitä tuli sitten hankittua? Noh, saanen esitellä kirjahyllyni uudet asukit:

x Philip Pullman: La Belle Sauvage (The Book of Dust, #1)

Vedin kahvit henkeen kun sain tietää, että Pullman on aloittanut uuden trilogian His Dark Materials -maailmaan sijoittuen. Ellen ole tätä aikaisemmin kertonut, His Dark Materials on yksi kaikkien aikojen suosikkisarjojani. Kun luin sen ensimmäisen kerran olin aivan haltioitunut. Lensin kirjat läpi hetkessä ja vuodatin Kuolleenmeren verran kyyneliä viimeisen kirjan lopussa. Aaaah, voi luoja minun oli pakko hankkia La Belle Sauvage. Maksoin siitä lähes 20 euroa, mikä on minun mittapuullani todella suolainen hinta kirjalle, mutta menköön! La Belle Sauvage kuuluu hyllyyni.

x Laini Taylor: Strange the Dreamer (Strange the Dreamer, #1)

Laini Taylor, daa. Hänen Daughter of Smoke and Bone -trilogiansa oli niin huikea, että se kapusi ikuisten suosikkieni joukkoon. Odotin kuin kuuta nousevaa hänen uuden trilogiansa avausosaa, mutta missasin sen silloin maaliskuussa kun se ilmestyi... Nyt sentään kirja on käsissäni, mutta luultavasti joudun lykkäämään kirjan lukemista vielä jonkun aikaa. Liikaa hommaa enkä halua latistaa lukukokemustani.

x Stephanie Oakes: The Arsonist

Uuuuuu, tästä olen aivan erityisen innoissani. Olen aikaisemmin lukenut Oakesin The Sacred Lies of Minnow Blyn ja kyseinen teos oli aika järisyttävä. Tiesin, että tulisin lukemaan hänen tulevatkin teoksensa. Kuvauksen perusteella The Arsonist vaikuttaa todella mielenkiintoiselta ja hyvin erilaiselta teokselta.

x Jack Cheng: See You in the Cosmos

Pääosissa 11-vuotias avaruudesta ja raketeista kiinnostunut poika ja hänen koiransa Carl Sagan? SOLD. Tämä teos on ilmestynyt elokuussa suomeksi ja kantaa nimeä Kosmoksessa tavataan. Kirja vaikuttaa hyvin sympaattiselta, joten halusin lisätä sen ostoskoriin. Kirja oli muuten halvin koko tilauksesta: kovakantinen maksoi 7,70 euroa. Mitä. Ihmettä.

x Megan Miranda: The Safest Lies ja All the Missing Girls

Ah, Megan Miranda. Minä niin pidän hänen teoksistaan, joten toki minun täytyi hänen uusimmat kaksi teostaan lisätä tilaukseen. All the Missing Girls on käsittääkseni aikuisille suunnattu mysteeri-trilleri, joten se sopii minulle tuplasti – lempikirjailija ja genre, joka houkuttelee minua aivan älyttömästi. Nappiostos!

x Sarah J. Maas: Queen of Shadows (Throne of Glass, #4) ja Empire of Storms (Throne of Glass, #5)

Luonnollisesti. Olen kolme kirjaa tästä sarjasta lukenut ja osa osalta se muuttuu paremmaksi. Olen kyllä kuullut, että vitososa ei ole niin häävi, joten olen ihan snadisti hermostunut sen suhteen. Hieno homma kuitenkin, että tämä sarja on aloitettu suomentamaan! Ensimmäinen osa ei ole nyt ihan mistään kaikkein huikeimmasta päästä, mutta jatko-osat ovat olleet mielestäni aivan mahtavia.

x Maureen Johnson: The Name of the Star (Shades of London, #1)

Jack the Ripper tekee paluun moderniin Lontooseen. Olen kuullut tästä sarjasta pääasiassa vain hyvää, joten hei, miksi en tutustuisi siihen?

x Kerri Maniscalco: Stalking Jack the Ripper (Stalking Jack the Ripper, #1)

Toinenkin teos, jota tähdittää Jack the Ripper. Tosin tämän kirjan kanssa minua kiinnostaa jatko-osa rutkasti enemmän, mutta en halua aloittaa sarjan lukemista keskeltä. Toivottavasti tämä ensimmäinen osa on edes keskinkertainen. Ja vaikka ei olisi, haluan siitäkin huolimatta lukea jatko-osan (Dracula...!).

x Kristin Hannah: The Nightingale

Luin tämän helmikuussa ja voi luoja miten hyvä se oli! Minun oli pakko hankkia kirja fyysisenä kappaleena hyllyyni, sillä tiedän tulevani lukemaan sen vielä uudestaan. Minun täytyy. Tarina meni nimittäin suoraan tunteisiin. Lukekaa tämä hyvät ihmiset!!!

x Richard Dawkins: The God Delusion

Tämä teos on ollut lukulistallani jo pienen ikuisuuden. Dawkins on äärimmäisen mielenkiintoinen hahmo, jonka puheita olen kuunnellut lukemattomia tunteja. Hänellä on hyvin provosoiva tyyli puhua uskonnoista ja ateismista, ja kyllä, se vetoaa minuun. Luulen saavani paljon irti tästä teoksesta. Ainakin toivottavasti.

x Libba Bray: Lair of Dreams (The Diviners, #2)

Lair of Dreams on viime vuoden lopussa lukemani The Divinersin jatko-osa ja odotan innolla sen lukemista. Pidin Brayn aikaisemmasta Gemma Doyle -trilogiasta hyvin paljon ja The Diviners oli todella jännittävä aloitus uudelle sarjalle. Tämä toinenkin osa on saanut paljon kehuja.

x Alexandra Bracken: Passenger (Passenger, #1)

Tämä kirja muistuttaa minua kuvaukseltaan Diana Gabaldonin kirjoja, joten se lienee oli syy miksi tämän hankin. En ole edes lukenut Bracken aikaisempaa trilogiaa, vaikka se ihan omastakin hyllystä löytyy. Pitäisi. Tosin tällä hetkellä Passenger kiinnostaa enemmän.

x Stacey Lee: Outrun the Moon

Köyhyydessä elävä kiinalais-amerikkalainen tyttö päättää ottaa onnensa omiin kätösiinsä ja lähteä etsimään parempaa elämää. SOLD. Minulla löytyy hyllystä muuten toinenkin Staceyn kirja, Under the Painted Sky. Hänen kirjansa ainakin kuvausten perusteella vaikuttavat juuri minun kirjoiltani.

x Cassandra Rose Clarke: Magic of Blood and Sea (The Assassin's Curse, #1-2)

Tämä kirja sisältää kaksi teosta, The Assassin's Cursen ja sen jatko-osan The Pirate's Wishin. Olen itse asiassa halunnut lukea tämän duologian heti niiden ilmestymisestä lähtien (vuodesta 2013), mutta kirjoja ei ollut koskaan saatavilla. Ilahduin nyt kovasti huomatessani, että noista kirjoista on ilmestynyt tämä yhteisnidos. Kyseessä on siis merirosvofantasia, joka ammentaa voimakkaasti arabialaisesta/persialaisesta historiasta ja perinteestä. Tulee ihan mieleen Aladdin. Saman kirjailijan The Mad Scientist's Daughter houkuttelee myös todella paljon.

Tässä oli siis kirjatilaukseni. Sinne meni kesätyösäästöni (ei ihan, mutta melkein). Tein jo uuden tilauksen, koska black fridayn alennus ja siihen laitan sitten loput pennoseni (en ihan, mutta melkein). Nuo kirjat haltuun saatuani menen ostolakkoon vähintään kevääseen asti, koska voi hyvää päivää nyt oikeasti. Lukujumi oli kyllä oikeastaan aika oivallinen tapa säästää pitkä penni...

Pinosta löytyy seitsemän jo entuudestaan tuttua kirjailijaa, joten ainakin onnistuin tavoitteessani. Tämän tilauksen jälkeen minulta löytyy hyllystäni viisi Maasin teosta, kuusi Megan Mirandan teosta ja neljä Laini Taylorin teosta. Kertonee siis miten paljon heistä kirjailijoina pidän :)

Jää nähtäväksi, milloin ehdin nämä kaikki edes lukea. En ole varma, mihin saan tuon läjän edes tungettua, sillä kirjahyllyni on jo nyt halkeamispisteessä. Tällä hetkellä tuo metrin korkuinen pino on keskellä lattiaa, mutta en minä sitä siinä loputtomasti voi säilyttää. Pitänee keksiä jotain...

Silent Child - Sarah A. Denzil

Nimi: Silent Child

Kirjailija: Sarah A. Denzil

Kustantaja: Itsenäinen julkaisu

Julkaisuvuosi: 2017

Sivuja: 416 englanninkielisessä e-kirjassa

Luettavaksi: Omasta hyllystä

Tähdet: ★★☆☆☆

Juonikuvaus: In the summer of 2006, Emma Price watched helplessly as her six-year-old son's red coat was fished out of the River Ouse. It was the tragic story of the year - a little boy, Aiden, wandered away from school during a terrible flood, fell into the river, and drowned.

      His body was never recovered.

      Ten years later, Emma has finally rediscovered the joy in life. She's married, pregnant, and in control again...
      ...until Aiden returns.

      Too traumatized to speak, he raises endless questions and answers none. Only his body tells the story of his decade-long disappearance. The historic broken bones and injuries cast a mere glimpse into the horrors Aiden has experienced. Aiden never drowned. Aiden was taken.

      As Emma attempts to reconnect with her now teenage son, she must unmask the monster who took him away from her. But who, in their tiny village, could be capable of such a crime?

      It's Aiden who has the answers, but he cannot tell the unspeakable.

Ajatukseni: Alan nyt päästä näihin tuoreimpiin arvioihin. Tämän teoksen luin lokakuun lopussa. En pitänyt lukamastani juuri ollenkaan, mutta olin niin tyytyväinen tuntiessani lukuilon roihahtavan jälleen eloon.

Emman kuusivuotias poika Aiden katosi rankkasateeseen ja myöhemmin tämän punainen sadetakki ongittiin joesta. Ruumista ei kuitenkaan koskaan löydetty. Kymmenen vuotta myöhemmin Emma on vihdoin löytänyt jonkinlaisen rauhan elämässään; hän on naimisissa ja odottaa toista lastaan. Kaikki tuntuu olevan hyvin, kunnes jotain aivan odottamatonta tapahtuu ja Emman maailma kääntyy ylösalaisin: teini-ikäinen Aiden löydetään vaeltamasta maantien varressa. Aiden on selvästi läpikäynyt todella rankkoja ja karuja asioita, jotka ovat jättäneet häneen jäljen: hän ei puhu eikä luo oikein minkäänlaista kontaktia keneenkään, edes äitiinsä. Mitä Aidenille siis tapahtui? Sen Emma haluaa selvittää vaikka mikä olisi.

Kuvitelkaapa hämmästystäni, kun sain tietää Sarah A. Denzilin kirjoittavan YA-kirjoja nimellä Sarah Dalton. Hän on se sama Sarah Dalton, jonka teoksen The Blemished olen aikaisemmin lukenut. Ooooh daaaamn, olisinpa tiennyt tämän kytköksen ennen kuin Silent Childin aloitin, niin olisin vähintäänkin osannut odottaa aivan jäätävää jankkaamista suurimmaksi osaksi tarinaa. Kenties olisin jopa skipannut tämän kokonaan.

Ei kolahtanut. Silent Childissa oli niin paljon potentiaalia olla huikea psykologinen trilleri, mutta sitä tämä ei kyllä ollut. Saamme aivan jäätävää itsesäälissä rypemistä ja ruikutusta Emman osalta voi hyvä luoja oikeasti. Emma ruikuttaa loputtomasti sanomatta kuitenkaan oikeasti mitään olennaista. Sen sijaan, että tässä olisi oikeasti käsitelty Aidenin katoamista, hänen paluutaan ja sitä mysteeriä tapahtumien ympärillä, tarinan pääpaino olikin täysin Emman raastavassa romanttisessa elämässä ja siinä, miten vaikeaa hänellä oli. Heti alussa Aidenin isä ja Emman ex-rakastaja ilmestyy paikalle ja ohohohooo miten hänet heti ensiaskelilla kuvattiin. Oli ilmiselvää, mitä tarinassa oli luvassa.

Entä Aiden? Nuori poika jonka oletettiin hukkuneen, mutta joka vastoin kaikkien luuloa onkin elossa? Tuota koko hahmoa käytettiin vain kyhäelmänä antamaan Emman tarinalle traagisuutta. Voi nuorta Emma-parkaa, joka menetti lapsensa niin kummallisissa olosuhteissa! Voi odottavaa Emma-parkaa, jonka teini-ikäinen poika yllättäen ilmestyykin paikalle! Voi Emma-parkaa, joka on raskaana ja joka on aloittanut uuden elämän! Voi Emma-parkaa, jonka superkuuma alfauros-ex-mies on tullut jälleen hänen elämäänsä ja aiheuttaa kitkaa uuden miehen välillä! Mutta entä Aiden-parka, joka on selvästi kokenut jotain todella kammottavaa? Tosi surullista, mutta voi Emma-parkaa.

Entäs itse mysteeri sitten? Se oli aika ennalta-arvattavaa, mutta se ei ollut se joka sai vereni kiehahtamaan. Mysteeri on kaksijakoinen: Aidenin osuus on aikalailla whatever ja käsitelty todella nopeasti ja pintapuolisesti, mutta Emman osuutta taasen märehdittiin loputtomiin. Voiko olla kornimpaa pahista mitä tässä kirjassa? Eikö se ollut aika selvää, mitä tuo hahmo oikein duunasi? Minusta oli.

Silent Childissa oli niin paljon lupausta ja potentiaalia, mutta lopputulos oli minusta kyllä aika heikko. Janoan enemmän vaikuttavia psykologisia mysteeri-trillereitä odottaessani uusia julkaisuja Gillian Flynniltä, mutta yleensä nämä jäävät todella kuiviksi kohdallani. Harmittaa, koska tunnen suurta vetoa näiden kirjojen puoleen...

Lukunäyte: Chapter 1

The day I lost Aiden was the day I realised what it meant to lose control. People talk about losing control of themselves all the time, whether it's from drink, drugs, passion, or anger. But they don't know what it's truly like to lose control, and I'm not talking about my emotions, but about my life. I lost control of my life. Everything around me fell apart while I remained the impotent bystander.

      I've heard it said that you can only control yourself and how you behave in any given setting. You can never control the circumstances around you. You can't control how other people react, only how you, youself, act. That's the great tragedy of life. One moment everything is perfect and the next it's all in tatters because of the circumstances happening all around you. And what are you supposed to think when your child is taken from you? That it was fate? God? Bad luck? How are you supposed to move on?

The Problem with Forever - Jennifer L. Armentrout

Nimi: The Problem with Forever

Kirjailija: Jennifer L. Armentrout

Kustantaja: Harlequin Teen

Julkaisuvuosi: 2016

Sivuja: 480 englanninkielisessä e-kirjassa

Luettavaksi: Omasta hyllystä

Tähdet: ★★★☆☆

Juonikuvaus: A story about friendship, survival and finding your voice.

      Growing up, Mallory Dodge learned that the best way to survive was to say nothing. And even though it's been four years since her nightmare ended, she's beginning to worry that the fear that holds her back will last a lifetime. Now, after years of homeschooling, Mallory must face a new milestone—spending her senior year at a public high school. But she never imagined she'd run into Rider Stark, the friend and protector she hasn't seen since childhood, on her very first day.

      It doesn't take long for Mallory to realize that the connection she shared with Rider never really faded. Yet soon it becomes apparent that she's not the only one grappling with lingering scars from the past. And as she watches Rider's life spiral out of control, Mallory must make a choice between staying silent and speaking out—for the people she loves, the life she wants and the truths that need to be heard.

Ajatukseni: The Problem with Forever on seitsemäs lukemani Jennifer L. Armentroutin kirja. Kertoo lienee, että olen hyvin kiinnostunut hänen teoksistaan.

Mallory Dodgella ei ollut mikään paras lapsuus: hän ja hänen kasvattiveljensä Ryder elivät väkivaltaisessa sijaiskodissa, jossa heitä pahoinpideltiin lähes päivittäin. Lopulta Mallory joutuu onnettomuuteen, joka tarjoaa hänelle tien pois tuosta kodista ja löytää itselleen rakastatavat sijaisvanhemmat. Samalla hän kuitenkin menettää yhteytensä Ryderiin. Vuosia myöhemmin Mallory edelleen kärsii vaikeuksista puhua ääneen opittuaan jo pienenä olemaan hiljaa oman turvallisuutensa vuoksi, mutta on valmis yrittämään lukioon menoa. Ensimmäisenä päivänään hän kuitenkin kohtaa Ryderin, ja pian synkät lapsuudenmuistot alkavat hiipiä takaisin hänen painajaisiinsa.

Tarvitsiko tämän oikeasti olla näin pitkä? Tuntui, että kirja oli väkisillä sullottu täyteen fillerillä, jota ei olisi oikeasti tarvittu. Minua harmitti, että vaikka molempien päähenkilöiden taustat ovat niin surulliset, saimme hyvin vähän oikeasti sitä kuvailua heidän lapsuudestaan. Pari flashbackia, mutta siinä se. Sen sijaan saamme paljon vääntämistä heidän välillään. Meh.

Minä pidin tästä, mutta jotain jäi puuttumaan. Jotain, mikä olisi tehnyt minuun vaikutuksen. Ottaen huomioon kuinka rankkoja aiheita teos käsitteli, oli valitettavaa, ettei lukemani sen suuremmin jättänyt minuun minkäänlaista jälkeä itsestään. En ajatellut tarinaa jälkeenpäin, en kokenut tarvetta tietää enemmän hahmoista, en tuntenut juurikaan yhteyttä koko kirjaan.

Tämä oli aivan äärimmäisen valitettavaa. Armentrout osaa selvästi kertoa hyvän tarinan ja hänen kirjoituksensa on todella nappaavaa ja viihdyttävää, mutta tämän teoksen kohdalla en onnistunut löytämään yhteistä säveltä. Mallory tuntui hahmona jotenkin tyhjältä. Minua ei vaivannut hänen tyylinsä puhua, sillä se oli relevanttia ja eräänlaisen post-traumaattisen stressireaktion jättämä jälki hänessä. Sen sijaan minua vaivasi hänen sisäinen äänensä. 480 sivua hänen sisäistä monologiaan pääasiassa Ryderista – joka muuten on näitä aika tyypillisiä YA-hunkseja – oli jotain sellaista, mikä sai pyörittelemään päätään. Olisin kaivannut syvällisempää katsausta heidän lapsuutensa sen sijaan, että olisin lukenut heidän toisiaan kohtaan roihahtaneista tunteista.

Mutta The Problem with Forever on jopa vähän heikompana teoksena reilusti parempi, mitä useat muut lukemani sosiaalisia ja mielenterveydellisiä ongelmia käsittelevät teokset. Kyseessä ei siis missään nimessä ole huono kirja – ei, se ei vain kolahtanut juuri minuun niin hyvin mitä toivoin.

En ole varma, haluanko lukea muita Armentroutin contemporary-romansseja. Sanoisin hänen olevan parhaimmillaan humoristisen, piikittelevän dialogin ja sarkastisten hahmojen parissa, ja ne puuttuivat tästä teoksesta aika lailla kokonaan. En minä tarkoituksella halua olla pitämättä hänen teoksistaan.

Lukunäyte: Chapter 2

I couldn't believe he was here. My heart was trying to claw itseld out of my chest as lips – lips fuller than I remembered – tilted up, and a knot formed in my belly as the dimple formed in his right cheek. The only dimple he had. No mathing set. Just one. My mind raced back through the years, and I could only think of a handful of times I'd seen him relaxed. Leaning back in the cahir that seemed too small for him, he slowly turned his head toward me. Eyes that were brown with tiny flecks of gold met mine.

      Eyes I'd never forgotten.

      The easy, almost lazy smile I'd never seen on his face before froze. His lips parted and a paleness seeped under his tawny skin. Those eyes widened, the gold flecks seeming to expand. He recognized me; I had changed a lot since then, but still, recognition dawned in his features. He was moving again, leaning forward on his seat toward me. Four words roared out of the past and echoed in my head.

      Don't make a sound.

      ”Mouse?” he breathed.

By Your Side - Kasie West

Nimi: By Your Side

Kirjailija: Kasie West

Kustantaja: HarperTeen

Julkaisuvuosi: 2017

Sivuja: 352 englanninkielisessä e-kirjassa

Luettavaksi: Omasta hyllystä

Tähdet: ★★★★☆

Juonikuvaus: When Autumn Collins finds herself accidentally locked in the library for an entire weekend, she doesn’t think things could get any worse. But that’s before she realizes that Dax Miller is locked in with her. Autumn doesn’t know much about Dax except that he’s trouble. Between the rumors about the fight he was in (and that brief stint in juvie that followed it) and his reputation as a loner, he’s not exactly the ideal person to be stuck with. Still, she just keeps reminding herself that it is only a matter of time before Jeff, her almost-boyfriend, realizes he left her in the library and comes to rescue her.

      Only he doesn’t come. No one does.

      Instead it becomes clear that Autumn is going to have to spend the next couple of days living off vending-machine food and making conversation with a boy who clearly wants nothing to do with her. Except there is more to Dax than meets the eye. As he and Autumn first grudgingly, and then not so grudgingly, open up to each other, Autumn is struck by their surprising connection. But can their feelings for each other survive once the weekend is over and Autumn’s old life, and old love interest, threaten to pull her from Dax’s side?

Ajatukseni: Tämän luin kesäkuussa ja luulin sen olleen se teos joka pelasti minut lukujumin parista. Aivan näin ei tapahtunut, mutta viihdyin silti lukemani parissa.

Eräänä talvisena päivänä Autumn saa huomata tulleensa lukituksi kirjastoon eikä kukaan ole tulossa avaamaan ovia useampaan päivään. Ellei tämä riitä jo pelästyttämään hänet, tajuaa hän kirjastossa olevan joku muukin. Tuo henkilö paljastuu huonomaineiseksi Daxiksi, joka on salaa majaillut kirjastossa jo jonkin aikaa. Aluksi he suhtautuvat toisiinsa epäillen, kunnes alkavat hieman juttelemaan ja lopulta avautuvat enemmän. Daxista kiertävät huhut eivät olekaan niin yksiselitteisiä, ja jälkeenpäin Lily saakin huomata, että hänellä saattaa olla tunteita tätä kohtaan.

Olen nyt lukenut yhteensä kuusi Kasie Westin kirjaa. Ei ole kovinkaan montaa kirjailijaa, jonka kirjoja näin uskollisesti kahlaan lävitse. Ovatko nämä hyviä? Eeeh, kyllä kai. The Distance Between Us ja Pivot Point ovat edelleen parhaat lukemani Westin kirjat eivätkä nämä muut yllä niiden tasolle. Mutta nämä ovat silti niin viihdyttäviä ja nopealukuisia.

Westin kirjoihin tarttuessani tiedän tarkalleen, mitä tulen saamaan: kevyttä hömppää. Puhdasta kevyttä hömppää. Aina silloin tällöin tarvitsen tätä kamaa enemmän kuin mitään muuta, ja siksi West on muodostunut luottokirjailijakseni. Taattua laatua omalla tavallaan.

Vastoin luuloani tämä teos ei sijoittunutkaan kokonaisuudessaan vain kirjastoon. Hahmot viettävät jokusen kymmentä sivua kirjan alusta sinne lukittuna, ja tuona aikana heidän välilleen muodostuu eräänlainen yhteys. Tuo tilanne toimi siis ponnahduslautana Autumnin ja Daxin orastavalle romanssille. Ehkäpä siis kirjan synopsista voi pitää vähän harhaanjohtavana, mutta mitäpä tuosta.

By Your Sidessa oli vähemmän – paremman sanan puuttessa – hupsua söpöilyä mitä esim. P.S. I Love Youssa. Tässä käsiteltiin vakavampia aiheita, ja se oli lienee se mikä sai minut pitämään lukemastani enemmän mitä useammasta muusta saman kirjailijan teoksesta. Contemporaryssa on se ongelma, että tosi monet kirjat ovat sitä samaa draamaromantiikkaa ja soutamista ja huopaamista päähenkilöparin välillä, jolloin tuntuu että on lukenut saman kirjan läpi jo vaikka kuinka monta kertaa.

Porukka ei tunnu pitävän tästä niin paljon mitä P.S. I Love Yousta, mutta minun kohdallani homma on päin vastoin. Tästä minä aidosti pidin. En niin paljon mitä TDBU:sta mutta reilusti enemmän mitä muista lukemistani Westin contemporary-kirjoista.

Lukunäyte: Chapter 3

I stayed as flat against the wall as possible. Maybe the person wouldn't see me. No, that was unlikely, considering that seconds before I had been banging on the wall and pulling the chains on the door. I might as well have been screaming, I'm trapped in a library all alone and am desperate to get out!

      What was my plan now? I could run somewhere. Lock myself in a room. Though as far as I knew all the rooms that had locks were already locking me out. Just when I was about to run somewhere, anywhere, to find a weapon or somewhere to hide, he spoke.

      ”I'm not going to hurt you. I didn't know anyone else was here.” He held up his hands and then, as if just now realizing he held a knife in one, he bent down and tucked it into his boot.

      That didn't make me feel much better. ”What are you doing here?”

      ”Just needed a place to stay.”

      Great. I was trapped in the library with a homeless guy? A homeless guy with a knife. My heart was in my throat.