torstai 11. elokuuta 2016

The Winner's Kiss - Marie Rutkoski

Nimi: The Winner's Kiss
Trilogia/sarja: The Winner's Trilogy, #3
Kirjailija: Marie Rutkoski
Kustantaja: Farrar Straus Giroux
Julkaisuvuosi: 2016
Sivuja: 496 englanninkielisessä e-kirjassa
Luettavaksi: Kirjastosta
Tähdet: ★★★★☆

Juonikuvaus: Some kisses come at a price.
      War has begun. Arin is in the thick of it with untrustworthy new allies and the empire as his enemy. Though he has convinced himself that he no longer loves Kestrel, Arin hasn’t forgotten her, or how she became exactly the kind of person he has always despised. She cared more for the empire than she did for the lives of innocent people—and certainly more than she did for him.
      At least, that’s what he thinks.
      In the frozen north, Kestrel is a prisoner in a brutal work camp. As she searches desperately for a way to escape, she wishes Arin could know what she sacrificed for him. She wishes she could make the empire pay for what they’ve done to her.
      But no one gets what they want just by wishing.
      As the war intensifies, both Kestrel and Arin discover that the world is changing. The East is pitted against the West, and they are caught in between. With so much to lose, can anybody really win?

Ajatukseni: On niin kultaista saada loppuun trilogia tai sarja. Tuntuu että on todella saavuttanut – suorastaan voittanut – jotain. Vielä parempaa on saada loppuun sarja, joka on nostanut tasaisesti tasoaan ja joka päättyy erittäin hyvällä nuotilla.

Kyseessä on trilogian viimeinen osa, joten ihan pieniä spoilereita luvassa!

Kestrel on joutunut vankileirille maanpetturuussyytteet niskallaan ja raataa päivittäin niska limassa mieli turtuneena. Kun Arin saa viimein tietää totuuden Kestrelin osuudesta juonitteluun ja lähtee heti uhkarohkealle pelastusretkelle. Kestrel ei kuitenkaan ole enää ennallaan. Nämä kaksi yrittävät nyt löytää toisensa uudestaan ja sotia sota, joka määrittelee monien valtakuntien kohtalon.

The Winner's Trilogy on neljäs tänä vuonna loppuun lukemani sarja. Minulla on tavoitteena lukea vähemmälle näitä miljoonaa keskeneräistä sarjaa, joita olen ehtinyt aloittaa vuosien varrella. Tämä tehtävä tulee olemaan loputon, mutta ei se mitään, yrittänyttä ei laiteta!

Minulla oli aika korkeat odotukset, etenkin kun toinen osa oli niin suuri parannus avaukseen verrattuna. Luottoni Rutkoskin tarinankerrontakykyihin kohosi huimasti ja samalla minua hieman hirvitti; entä jos toisen osan hyvyys olikin pelkkää tuuria? Entä jos tarina yksinkertaisesti lässähtäisi kolmannessa osassa eikä saisi ansaitsemaansa päätöstä osakseen? The Winner's Crimen loppu oli hykerryttävä ja halusin tämän trilogian päättyvän kunnialla, mutta aina on olemassa se armottoman pettymyksen vaara.

Mutta en pettynyt. En alkuunkaan.

Hieman hätkähdytti Arinin hahmo kirjan alussa. Hän ei ole enää se sama tyyppi mitä ensimmäisessä osassa. Hän ei ole ollut enää sama tyyppi sitten edellisen osan lopun tapahtumien. Kestrel uhrasi kaiken Arinin ja Herranien puolesta ja joutuu maksamaan petturuudesta kovan hinnan, mutta Arin ei sitä tiedä eikä halua tuntea enää mitään tätä kohtaan. Hän on sulkenut kaikki tunteet pois ja häntä ajaa puhdas raivo, kostonhimo sekä kylmä, laskelmoiva lähestyminen tulevaan sotaan Valorianien kanssa.

Tämä puoli hahmosta oli aivan äärimmäisen mielenkiintoinen. Loputtomasti kiehtovampi kuin Arin ensimmäisessä osassa. Nyt saatan muistaa hänet. Nyt saatan ajatella tätä trilogiaa myöhempinä aikoina ja todeta nähneeni todella kiinnostavaa hahmokehitystä tylsästä tusinatavaraprinssistä uniikimmaksi, armottomaksi ja hieman synkäksi hahmoksi. Standing ovation to you, Marie Rutkoski.


The Winner's Kiss pyörii taas enemmän romanssin ympärillä, mutta tällä kertaa se ei haitannut minua. Olen nyt niin kiintynyt näihin hahmoihin, mitä en todellakaan olisi uskonut ensimmäisen osan perusteella. Luin nyt mielelläni Kestrelin ja Arinin tarinaa ja miten koko tämä trilogia on tullut päätökseensä.

Tässä sitä nyt tosiaan ollaan. Voin hyvillä mielin heittää hyvästit Rutkoskin trilogialle ja odotella ilolla hänen tulevia töitään.

Lukunäyte: Chapter One
Write a message to your emperor,” Arin said to the Valorian captain. ”Tell him what he's lost. Tell him he'll pay if he tries again. Use your personal seal. Send the message and I'll let you live.”
      ”How noble,” Xash said, contemptuous.
      The Valorian said nothing. He was white-lipped. Yet again Arin marveled at how the Valorian reputation for bravery and honor so often fell short of the truth.
      The man wrote his message.
      Are you really a boy, like Xash says? the god asked Arin. You've been mine for twenty years. I raised you.
      The Valorian signed the scrap of paper.
      Cared for you.
      The message was rolled, sealed, and ushed into a tiny leather tube.
      Watched over you when you thought you were alone.
      The captain tied the tube to a hawk's leg. The bird was too large to be a kestrel. It didn't have a kestrel's markings. It cocked its head, turning its glass-bead eyes on Arin.
      No, not a boy. A man made in my image... one who knows he can't afford to be seen as weak.
      The hawk launched into the sky.
      You're mine, Arin. You know what you must do.
      Arin cut the Valorian's throat.

The Winner's Trilogy trilogia
    0.5 Bridge of Snow (2014)
The Winner's Kiss (2016)

2 kommenttia:

  1. Heippa, heitin sua haasteella http://jatkalukemista.blogspot.fi/2016/08/unpopular-bookish-opinions.html#comment-form

    saa vastailla jos siltä tuntuu :-D

    VastaaPoista

Jaa mietteesi!