Winter - Marissa Meyer

Nimi: Winter

Trilogia/sarja: The Lunas Chronicles, #4

Kirjailija: Marissa Meyer

Kustantaja: Feiwel and Friends

Julkaisuvuosi: 2015

Sivuja: 824 englanninkielisessä kovakantisessa

Luettavaksi: Kirjastosta

Tähdet: ★★★★★

Juonikuvaus: Princess Winter is admired by the Lunar people for her grace and kindness, and despite the scars that mar her face, her beauty is said to be even more breathtaking than that of her stepmother, Queen Levana.

      Winter despises her stepmother, and knows Levana won’t approve of her feelings for her childhood friend—the handsome palace guard, Jacin. But Winter isn’t as weak as Levana believes her to be and she’s been undermining her stepmother’s wishes for years. Together with the cyborg mechanic, Cinder, and her allies, Winter might even have the power to launch a revolution and win a war that’s been raging for far too long.

      Can Cinder, Scarlet, Cress, and Winter defeat Levana and find their happily ever afters?

Ajatukseni: Tämän kirjan oikea tuomio on 4.5 tähteä.

Nyt se on sitten tämäkin sarja ohi. Onneksi saan hyvästellä nämä kirjat hyvillä mielin, vaikka hieman haikeaa se onkin.

Luonnollisesti kun kyseessä on sarjan viimeinen osa, pienimuotoisia spoilereita on seuraavassa kappaleessa luvassa!

Keisari Kai on tehnyt vallankaappaussuunnitelman Cinderin ja kumppanien kanssa, mutta valitettavasti siihen kuuluu Lunaan matkustaminen ja hääsuunnitelmien jatkaminen kuningatar Levanan kanssa. Cinder puolestaan suunnittelee vallankumousta, valtaistuimensa palauttamista ja Scarletin pelastamista yhdessä Thornen, Cressin, Wolfin ja Ikon kanssa. Lunassa alkaakin ennennäkemätön taistelu Cinderin ja Levanan välillä, jossa on vaakalaudalla sekä Lunan että Maan tulevaisuudet.

Nyt on turvallista jatkaa!

Myönnän hieman säikähtäneeni, kun kirjan sivumäärä ensin julkaisiin. Yli 800 sivua päätösosassa? Libba Brayn Gemma Doyle -trilogian päätösosa, The Sweet Far Thing, kompastui omaan yli 800 sivun pituuteensa, joten pelkäsin saman tapahtuvan tälle. Mutta ei, Winterissä ei ollut tätä vikaa. Tapahtumat, hahmot ja juoni kantoivat hyvin loppuun asti, jahka alun hapuilun jälkeen päästiin vauhtiin.

Tuntuu niin erikoiselta ajatella, että siitä on muutamaa kuukautta vaille kaksi vuotta kun Cinderin luin. Silloin hullaannuin täysin Meyerin luoman maailman luovuudesta ja kuinka hienosti kirjoitettu ja suunniteltu kirja olikaan kyseessä. Olen jokaisesti osasta pitänyt aina enemmän mitä edellisestä, samalla pohtien kuinkahan eeppisesti Meyer meinaa sarjansa päättää.

No eeppistähän se meno olikin. Hommaa puskettiin menemään tiejyrän lailla laajalla rintamalla eikä hetkeksikään pysähdytty aloilleen. Vallankumouksen kuvailu oli tehokasta ja uskottavaa, sillä Meyer selvästi pohjaa sen ajatukseen What is a leader without any followers. Jos haluaa vallankumouksen tehdä, kannattaa aloittaa ruohonjuuritasolta.

Minusta on aina todella mukava lukea tapahtumista lopun jälkeen, tyyliin miten hahmot sopeutuvat uuteen tilanteeseen, kuinka maailmaa aletaan mahdollisesti rakentaa uudestaan ja mitä ylipäätään tapahtui sen loppuhuipennuksen jälkeen. Siksi olin todella iloinen, että Meyer ei lopettanut kirjaa liian aikaisin vaan jatkoi vielä viitisenkymmentä sivua lopun jälkeen. Itse asiassa tällä hetkellä haluan kovasti lukea Stars Above -novellikokoelman, missä puidaan tapahtumia parin vuoden jälkeen Winteristä.

Nyt minun tekee todella paljon lukea myös Fairest, kolmannen ja neljännen osan väliin sijoittuva verrattain lyhyt (n. ~250 sivua) kirja Levanasta. Tässä kirjassa pääsimme kurkistamaan Levanan pään sisään ja jessus miten hullu hahmo on kyseessä! Aivan tajuttoman mielenkiintoinen, sillä hän ihan oikeasti tuntui uskovan itseään ja uskovansa olleensa oikeassa. Ihanan kammottava ja hullu hahmo, jonka ajatusmaailma oli kiehtova. Juuri tällaiset pahikset ovat niitä parhaimpia!

On aika haikeaa heittää hyvästit tälle huikealle sarjalle. Olen niin haltioitunut maailmasta ja hahmoista, sillä olenhan viettänyt niiden parissa vajaa kaksi vuotta. Hyvillä mielin jätän jäähyväiset (ellen sitten saa käsiini Fairestia tai Stars Abovea).

Suosittelen kovasti tätä sarjaa ihmisille. Ja hei, missä suomennokset? Tässä olisi oivallinen ja varmasti tykätty sarja suomennettavaksi!

Lukunäyte: Ten, Cinder, sivu 89-90

”Terrorists?” said Iko, looking around the group. ”does she mean us?”

      Cinder dragged a frustrated hand down her face. Kai would be a great leader, was a great leader, but hadn't yet been given the chance to prove himself. It made her stomach churn to think that his reign could be cut short, and all because of her.

      She wanted to hug Kai and tell him they were idiots. They had no idea how much he cared about his country's welfare.

      But that's not what he needed to hear.

      Her retina display switchedbetween her most-watched feeds. Body counts; death tolls; footage from the plague quarantines; teenagers standing in line outside recruitment centers, too many of them looking almost giddy to join the fight and defend their planet from this invasion. Levana on her sheer white veil.

      She sent the feeds away.

      Kai was watching her. ”It's time, Cinder.”

      Time to say good-bye. Time to move ahead. Time to let go of the little utopia they'd cocooned themselves in.

      ”I know,” she said, her voice sad and heavy. ”Thorne, let's get ready to take Kai home.”

The Lunar Chronicles –sarja

    0.5 Glitches (2011)

    0.6 The Little Android (2014)

Cinder (2012)

    1.5 The Queen's Army (2012)

Scarlet (2013)

Cress (2014)

    3.5 Carwell's Quide to Being Lucky (2014)

Winter (2015)

    4.5 Stars Above (2016)