Nimi: Fifty Shades of Grey
Trilogia/sarja: Fifty Shades, #1
Kirjailija: E.L. James
Kustantaja: Vintage Books
Julkaisuvuosi: 2011
Sivuja: 514 englanninkielisessä pokkarissa
Luettavaksi: Omasta hyllystä
Tähdet: ☆☆☆☆☆
20. A book at the bottom of your to-read list
Juonikuvaus: When literature student Anastasia Steele goes to interview young entrepreneur Christian Grey, she encounters a man who is beautiful, brilliant, and intimidating. The unworldly, innocent Ana is startled to realize she wants this man and, despite his enigmatic reserve, finds she is desperate to get close to him. Unable to resist Ana’s quiet beauty, wit, and independent spirit, Grey admits he wants her, too – but on his own terms.
Shocked yet thrilled by Grey’s singular erotic tastes, Ana hesitates. For all the trappings of success – his multinational businesses, his vast wealth, his loving family – Grey is a man tormented by demons and consumed by the need to control. When the couple embarks on a daring, passionately physical affair, Ana discovers Christian Grey’s secrets and explores her own dark desires.
Erotic, amusing, and deeply moving, the Fifty Shades Trilogy is a tale that will obsess you, possess you, and stay with you forever.
Ajatukseni: Fifty Shades of Shit, Fifty Shades of fucked up bullshit, Fifty Shades of relationship abuse, Fifty Shades of boring sex scenes, Fifty Shades of snoozefest, Fifty Shades of is it over yet... paskalla kirjalla on monta nimeä.
Varoitan nyt etukäteen, että aion repiä tälle kirjalle uuden kakkosen, joten omalla vastuulla jatkakaa eteenpäin. Aion ladata niin tulikiven katkuista tekstiä, että ainakin teitä on varoitettu.
Miksi ihmeessä tämä trilogia löytyy hyllystäni? Oli kaunis kesäkuinen iltapäivä vuonna 2012, kun vierailin Kuopion Suomalaisessa kirjakaupassa aikomukseni ostaa jotain mieluista luettavaa mökille. Hyllyjä silmäillessäni juttelin samalla mukavalle myyjälle, jonka kanssa sitten vaihdoin hyviä lukuvinkkejä (minä suosittelin häntä tutustumaan Pendergasteihin ja hän vinkkasi minulle Andrzej Sapkowskin Noituri-sarjaa). Pian myyjä palasi kuitenkin töidensä pariin ja minä jäin katselemaan tarjontaa. Sitten silmiini osui jotenkin etäisesti tutunnäköinen kansi uutuushyllyllä. Fifty Shades... missä olin nähnyt kannen aikaisemmin?
Tämä oli vielä sitä aikaa, kun kirjablogimaailma oli minulla täysin tuntematon käsite, Goodreadsistä en ollut kuullutkaan enkä vielä tajunnut, mitä kaikkea kirjallisuuteen liittyvää netistä saattoikaan löytää. Mutta Fifty Shadesin kansi oli jostain jäänyt mieleen. Kuten olen aikaisemminkin kertonut, minulla on joskus tapana valita kirjoja täysin randomilla luettavaksi. En välttämättä tiedä kirjasta yhtään mitään ennen kuin valikoin sen luettavaksi. Nappasin siis kaksikymppiä maksavan, kolme kirjaa sisältävän setin mukaani ja vein sen kassalle samaisen myyjän eteen. Näin jälkeenpäin naurattaa tyypin ilme kun hän vilkaisi ensin ostoksiani ja sitten uudelleen minua (uskottavuuteni varteenotettavana lukijana taisi tippua ropisten) :DD
En todellakaan tiennyt, mitä silloin ostin. Vasta kun olin repinyt muovin pois ja ottanut ensimmäisen kirjan selailuun, silmiin osui pari seksikohtausta. Siis hetkinen, olinko siis ostanut eroottista kirjallisuutta tietämättäni? Myyjäkin oli tiennyt, mutta minä en. Seuraavaksi ihmettelin miksei boksissa lukenut EROTIIKKA kissan kokoisilla kirjaimilla. Miksei minua varoitettu? Mutta sitten näinkin sen. Sanat 'erotic romance' löytyivät boksin pohjasta.
Todellinen syy kuitenkin sille miksi tämä trilogia on kolme vuotta kerännyt pölyä kirjahyllyni päällä on siinä, että sain tietää tämän olevan Twilight-fanfictio. En ollut uskoa silmiäni, kun sen ensimmäisen kerran luin. En kyennyt sulattamaan koko konseptia. En ollut ostanut siis pelkästään erotiikkaa, mutta myös Twilight-pornoa tietämättäni.
Miksi ihmeessä nyt sitten tämän luin? Peer pressure. Alun perin aioimme kimppalukea tämän kavereiden kanssa ennen elokuvaa, mutta kukaan meistä ei saanut aikaiseksi tarttua kirjaan. Menimme kuitenkin katsomaan leffan ja niinkin surkea kuin se olikin, ehdin pienen hetken jo luulla, että kenties huumoria polttoaineena käyttäen saattaisin saadakin kirjan luettua. Yritin sitä kuitenkin vasta nyt kesällä, kun aikaa vihdoinkin on.
Mitä nyt siis ajattelen kirjasta?
Ensin olin:
Sitten olin:
Ja lopuksi olin:
Fifty Shades of Grey on huonoin kirja, mitä olen ikinä lukenut.
Elokuvan jälkeen ajattelin siis että ehkä, kenties kirja saattaisikin olla ihan hupaisaa luettavaa. En missään vaiheessa uskonut, että pitäisin tästä, mutta en myöskään odottanut tuntevani näin voimakasta halua tuhota jotain. Sanotaan, että hyvä kirja herättää tunteita... Niin tekee myös huono sellainen. Oli täysin kirjan onni ettei lähelläni ollut avotulta, sillä mitä pidemmälle tarinassa etenin sitä enemmän minun teki mieli polttaa koko roska.
Kirja alkaa siitä, kun 21-vuotias kävelevä siveysvyö nimeltä Anastasia Steele – kavereiden kesken Anabella Siveysvyö – menee sairaan kämppiksensä Rosalien Katen sijasta haastattelemaan megarikasta Edward Cullenia Christian Greytä yliopiston sanomalehden artikkelia varten. Yllättäen näillä kahdella synkkaakin ja pian Despootti Cullen on stalkkaamassa Siveysvyötä minne tämä meneekin. Siveysvyö yhtäkkiä huomaa olemansa seksuaalinen olento, jolla ei ole oksennusrefleksiä ja joka immenkalvonsa rikkoutumisen jälkeen on valmis naimaan missä vain, milloin vain, miten vain. Mutta Despootti ei olekaan vain kaunis naama, vaan hänellä on jotain synkkää meneillään: hän on sadisti, joka saa nautintonsa metsästämällä uusia piiskattavia ja päästessään hitaasti katkaisemaan selkärangan uudelta hakattavaltaan. Vuosituhannen eroottisin tarina parisuhdeväkivallasta on käsissämme.
En voinut lakata räkättämästä kirjan ensimmäisen puolikkaan aikana, kun kaikki oli niin Twilightia, mutta kärjistettynä aivan naurettavuuteen saakka. Vedet silmissä nauroin kaikille kliseisille ja korneille vuorosanoille, Anan naiiviudelle, järkyttävän huonolle kirjoitukselle... Ensimmäisen puolikkaan pystyin ottamaan vielä huumorilla.
Ana on yksi maailmankaikkeuden historian typerimpiä, naiiveimpia, idioottimaisimpia ja heikoimpia hahmoja, mitä olen epäonnekseni joutunut kokemaan. Ana on tunne-elämältään syvällinen kuin kusirapakko ja ainoa asia, mitä hänen mielessään liikkuu, on Christian Grey ja hänen mahtava ”miehuutensa”.
Christianin kanssa Ana huomaa pystyvänsä kaikkeen. Tuplaorkut ensimmäisellä kerralla ja parit vielä siihen päälle? Sisäinen nymfomaani on herännyt. Lisäksi Ana huomaa olevansa oraalinen luonnonlahjakkuus ja ettei hänellä ole oksennusrefleksiä.
Onnittelut Ana! Olemme kaikki niin ylpeitä sinusta!
Moving down, I push him into my mouth. He groans again. Ha! My inner goddess is thrilled. I can do this. I can fuck him with my mouth.
Onnittelut Ana! Olemme kaikki niin ylpeitä sinusta!
Vannon, että Ana on jakomielitautinen. Hän ei pelkästään kehitä itselleen alter egoa, jota luonnehtii ”sisäiseksi jumalattarekseen”, vaan myös kuvittelee alitajuntansa olevan vielä erillinen persoona, joka puhuu hänelle.
My subconscious is staring at me in awe.
My subconscious scowls at me... Fucking – not lovemaking.
I stare myself in the bathroom mirror. You can't seriously be considering this... My subconscious sounds sane and rational, not her usual snarky self.
ALITAJUNTA EI PUHU SINULLE!!! Jessus että minua otti päähän tämä! Eikä pelkästään tuo sisäinen jumalatar ja puhuva alitajunta, mutta myös Anan sielunelämän kuvaukset:
Oh my. Christian Grey's lost look.
Holy shit. Did I just say that?
I flush... oh my... wishes do come true.
I flush. Oh my... Why did he say he couldn't make love?
Oh my, holy fuck, jeez, oh my, oh my, crap, jeez, holy shit, oh my. Anan sanavarasto parhaimmillaan.
Neiti Anabella Siveysvyö McSyväkurkku huomaa siis libidonsa heräänneen kohdattuaan Despootti Creeper von Stalkersonin, mutta kuten jokainen selväpäinen ihminen, hän ei ole ihan mielissään ajatuksesta tulla hakatuksi jos ei tee mitä mies haluaa. Despootilla on nimittäin sellainen käsitys asioiden hoidosta, että jos nainen vaikka pyörittää silmiään tai kehtaa – le gasp – juosta pakoon hänen nyrkkiään, oikeuttaa se tarttumaan vyöhön tai yksinkertaisesi läimimään avokämmenellä. Se tuottaa hänelle selvää mielihyvää ja hän vielä kehtaa yrittää verhota parisuhdeväkivallan nautinnoksi.
”No – stop seeing pain everywhere. It's mainly pleasure.”
Fuck you. Se tuottaa sinulle mielihyvää. Sinä saat tyydytyksen siitä, että pääset runnomaan toisen tahdottomaksi. Hanki pumpattava Barbara ja jätä naiset rauhaan.
Heidän välinen suhteensa ei todellakaan ole yhteisymmärryksessä toteutettu. Ei. Todellakaan. Ana on omien sanojensa mukaan täysin kokematon eikä edes oma käsi ole käynyt 'down there'. Sitten hän tapaa Christianin, joka näkee hänessä vain jalkovälin kahden tikun nokassa. Ana ei tiedä yhtään sen paremmin ja ollessaan niin tajuttoman naiivi, onko ihmekään että Christian onnistuu viettelemään hänet?
Anasta Christian saa kaiken, mitä on ikinä halunnut: runnottavan, jota manipuloida, naida ja jolta pääsee hitaasti katkaisemaan selkärangan. Vai väitättekö että tyyppiä kiinnostaa Anan viehättävä persoonallisuus tai monipuolinen ajatusmaailma?
”Is that all you want me for – my body?” I whisper.
“That and your smart mouth,” he breathes.
Niin ja Christianhan haluaa nimenomaan käydä syvällisiä keskusteluja Anan kanssa:
”I'm so glad you're here,” he whispers. ”I can't wait to get you naked.”
Niin, näettekö! Heidän persoonallisuutensa kohtaavat niin selkeästi kaikkien näiden syvällisten keskustelujen jälkeen. Todella sivistävää luettavaa.
Mutta nyt ihan vakavalla naamalla. Heidän suhteensa ei todellakaan ole vapaaehtoista tai yhteisymmärryksessä toteutettua. Saatuaan tietää Anan täydellisestä kokemattomuudesta, Christian on enemmän kuin mielissään päästessään hakkaamaan hänestä mieluisan: pelotellun, hiljaisen, jokaista väärää liikettä kavahtavan seksinuken.
Holy cow. He wants to hurt me... how do I deal with this? I can't hide the horror on my face.
”Please don't hit me,” I whisper.
RUN, YOU STUPID WOMAN, RUN FOR YOUR LIFE!
Christian vielä kehtaa yrittää maalata väkivaltaisuuttaan ja kieroutunutta mieltään dominanssin rooliksi.
”Are you going to hit me?”
”Yes, but it won't be to hurt you. I don't want to punish you right now. If you'd caught me yesterday evening, well, that would have been a different story.”
"Quite frankly, I'm looking forward to the next time my palm is ringing with pain."
He narrows his eyes again.
”Careful,” he warns.
I blanch. ”Are you going to hit me again?”
Siis tässä on Mies isolla M:llä! Kuka ei hakkaisi tyttöystäväänsä, uhkailisi tätä ja nauttisi siitä?
Christian jatkuvasti manipuloi Anaa pitääkseen tämän itsellään. Tyyppi ei anna hänelle mahdollisuutta rauhassa arvioida haluaako ryhtyä suhteeseen vai ei. Christian stalkkaa Anaa, ilmestyy jatkuvasti paikalle, harrastaa seksiä hänen kanssaan vaikuttaakseen päätöksentekoon ja on täys mindfuckery koko ajan.
Despootti ensin kiristää Siveysvyötä ultimatumeilla:
”You can walk away any time, Anastasia. I won't stop you. If you go, however – that's it. Just so you know.”
Ja seuraavaksi manipuloi vetoamalla hänen tunteisiinsa:
”I still want more," I whisper.
”I know," he says. "I'll try."
I blink up at him, and he reliquishes my hand and pulls at my chin, releasing my trapped lip. "For you, Anastasia, I will try.”
Miksi Anan täytyy muokkaantua Christianin mieliksi, mutta tämä ei tule ollenkaan vastaan? He käyvät asiasta pari keskustelua ja minun teki mieli lempata koko paska ikkunasta:
”Okay, and what do I get out of this?”
He shrugs and looks almost apologetic.
”Me,” he says simply.
Mutta eihän saa! Sopimukseen kuuluu ehto, ettei Ana saa koskea tai edes katsoa häntä.
”Why can't I look at you?”
”That's a Dom/sub thing. You'll get used to it.”
Will I?
”Why can't I touch you?”
”Because you can't.”
Niin kerrohan Christian vielä mitä Ana saakaan irti tuosta suhteesta. Ei tässä vielä kaikki. Christian suorastaan vaatii Anaa taipumaan tahtoonsa ja kokeilemaan uutta, mutta ei itse kykene samaan.
”More,” he says again softly. Testing the word – a small, simple word, but so full of promise. His thumb traces my lower lip. ”You want hearts and flowers.”
I nod again. He blinks down at me, and I watch his internal struggle played out in his eyes.
”Anastasia.” Hi voice is soft. ”It's not something I know.”
Ja ruoskituksi tuleminen ei ole sellaista, mitä Ana tietää ja silti sinä vaadit häntä tottelemaan.
Christian ei halua mitään muuta kuin heikon naisen, jota muokata mieleisekseen:
”The ownership thing, that's just terminology and goes back to the principle of obeying. It's to get you into the right frame of mind, to understand where I'm coming from. And I want you to know that as soon as you cross my threshold as my submissive, I will do what I like to you. You have to accept that and willingly. That's why you have to trust me. I will fuck you, any time, any way I want – anywhere I want. I will discipline you, because you will screw up. I will train you to please me.”
”I don't want to change you. I'd like you to be courteous and to follow the set of rules I've given you and not defy me. Simple,” he says.
Christian on täys mulkku koko jätkä. En kykene käsittämään, mikä hänessä on niin seksikästä tai haluttavaa. Jos joku haluaa selittää tämän, kommenttikenttä on vapaana.
Mitä pidemmälle tarinassa edetään, sitä enemmän pääsemme huomaamaan, kuinka Christian murskaa Anaa ja saa tämän pelkäämään jopa vitsailua:
Christian's mouth drops open in shock, and I cannot keep a straight face any longer and grin at him like an idiot.
”Gotcha!”
He narrows his eyes, and I immediatly stop laughing. In fact, he looks rather forbidding. Oh, shit. My subconscious quails in the corner as all the blood drains from my face, and I imagine him putting me across his knee again.
”Gotcha!” he says, and smirks.
Ja kaiken tämän jälkeen, kaiken sen paskan jälkeen, mitä Christian on tehnyt, Ana rakastuu tyyppiin.
Mutta koska Christian on rikas ja hyvännäköinen, hänelle annetaan anteeksi ja hänestä maalataan seksisymbolia, joka saa naisten polvet veteliksi yhdellä silmäyksellä. Vai väitättekö, että jos tyyppi olisi joku viisikymppinen nakkikioskin kulmilla noljuva Pena niin hänen peräänsä kuolattaisiin samalla tavalla? Älkää naurattako. Minun puolestani jätkä pitäisi vetää munista hirteen.
En voi edelleenkään uskoa, että tämä kirja on olemassa. Mitä tämä ihan oikeasti on muuta kuin Twilight-pornoa? Tai siis, mitä tämä muuta on kuin väkivaltaista Twilight-pornoa?
Eksplisiitit seksikohtaukset (jotka olivat muuten aivan harvinaisen tylsiä ja toistelevia) eivät ole mitään uutta, mutta kun ne luetaan Twilightin näkökulmasta, johan alkaa ihmisiä kiinnostaa.
Teenpä kuitenkin selväksi sen, että tässä ei ole kyse siitä että tyyliin vihaisin eroottista kirjallisuutta tai BDSM:mää tai vastaavaa. Ei, kyse ei todellakaan ole siitä. Erootiikassa tai BDSM:ssä tai niistä nauttimisessa ei ole mitään vikaa ja aikuset ihmiset minun puolestani tehköön mitä lystää niin kauan kuin se on vapaaehtoista ja turvallista. Jos nautit omaehtoisesti jostain – have at it, hoss! Minä olen viimeinen ihminen, joka lähtee ketään tuomitsemaan. Tässä kyse oli siitä ettei Anan ja Christianin suhde ollut kumpaakaan noista.
Minun ongelmani on kaksijakoinen. Ensinnäkin, tämä kirja ei ansainnut tulla julkaistuksi. Ei todellakaan. Jo pelkästään kirjoitus oli niin järkyttävän huonoa, että oikoluku ja editointi loistivat poissaolollaan. Kirja on viisisataa sivua pitkä. Viisi. Sataa. Sivua. Ja jäljellä on vielä kolme kirjaa. Tässä ei yksinkertaisesti ollut riittävästi tarinaa edes yhdeksi kirjaksi, joten mitä pirua niihin muihin on sitten tungettu? Eeeh... en välttämättä edes halua tietää. Toiseksi, tämä kirja ei kuvasta mitään BDSM-suhdetta, vaan romantisoitua parisuhdeväkivaltaa. Yllä olevista lainauksista löydät perusteet väitteelleni.
Huokaus, hyllystäni löytyy vielä jatko-osatkin... Täytyy kyllä sanoa, etten haluaisi koskea niihin viiden metrin seipäälläkään. Ei tarina voi kuin mennä pahemmaksi tästä.
Fifty Shades of Grey, I'm done with you. Good day, sir.
Lukunäyte: Chapter two, sivu 25
Holy crap. What the hell is he going here, looking all outdoorsy with his tousled hair and in his cream chunky-knit sweater, jeans, and walking boots? I think my mouth has popped open, and I can't locate my brain or my voice.
”Mr. Grey,” I whisper, because that's all I can manage. There's a ghost of a smile on his lips and his eyes are alight with humor, and if he's enjoying some private joke.
”I wan in the area,” he says by the way of explanation. ”I need to stock up on a few things. It's a pleasure to see you again, Miss Steele.” His voice is warm and husky like dark melted chocolate fudge caramel... or something.
I shake my head to gather my wits. My heart is pounding at a frantic tempo, and for some reason I'm blushing furiously under his steady scrutiny. I am utterly thrown by the sight of him standing before me. My memories of him did not do him justice. He's not emerely good-looking – he's the epitome of male beauty, breathtaking, and he's here. Here in Clayton's Hardware Store. Go figure. Finally my cognitive functions are restored and reconnected with the rest of my body.
Fifty Shades –sarja
Fifty Shades of Grey | Fifty Shades – Sidottu (2011/2012)
Fifty Shades Darker | Fifty Shades – Satutettu (2011/2012)
Fifty Shades Freed | Fifty Shades – Vapautettu (2011/2012)
Grey (2015)
